torstai 1.10.2020 | 03:00
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Nimmari: Yli 80-vuotias Kalevi jatkaa suunnistamista niin kauan kuin pystyy – "Onhan se tyhmää hommaa mennä mehtään hyppään, mutta vielä tyhmempää on lähteä Kalajoelta aurinkorannoille makaamaan"

Kalevi Puusaari on suunnistanut 16 eri maassa

Sari Passoja-Verronen
To 10.9.2020 klo 08:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Opiskeluajoista asti suunnistusta harrastanut Kalevi Puusaari kiertää edelleen aktiivisesti kisoja, viimeksi hän oli kilpailemassa viime viikonloppuna Ylivieskassa.

– Ei sitä enää jaksa juosta, mutta aion silti jatkaa suunnistamista niin kauan kuin pystyn, vaikka en pärjäisikään, hän tuumii.

Kalevi innostui suunnistuksesta opiskellessaan opettajaksi Kajaanissa vuosina 1958-64. Hän osallistui siellä ensimmäistä kertaa kisoihin, vaikka ei ymmärtänyt suunnistuksesta mitään.

– Siitä se sitten lähti. Suunnistus viehättää minua edelleen, vaikka onhan se tyhmää hommaa mennä mehtään hyppään. Vaikka vielä tyhmempää minusta on lähteä Kalajoelta aurinkorannoille makaamaan, hän naurahtaa.

Ulkomailla Kalevi on käynyt suunnistamassa 16 eri maassa. Hän on vuodesta 1980 asti ollut mukana valmiiksi järjestetyillä suunnistusmatkoilla muun muassa USA:ssa, Itävallassa, Sveitsissä ja Espanjassa. Erikoisimpana kisana mieleen on jäänyt Istanbulissa, maailman suurimmassa basaarissa, järjestetty sisäsuunnistus vuonna 2013.

– Siellä oli isossa tilassa paljon rasteja, joista osa piti hakea ylhäältä. Sijoituin siellä kolmanneksi 75-vuotiaiden sarjassa.

Myös Sveitsin reissu oli ikimuistoinen.

– Minulta oli edellisvuonna leikattu issias enkä tiennyt voinko juosta lainkaan. Selässä tuntui, kun tulin myötämäkeä kumisaappaat jalassa, mutta siihen se kipu sitten loppui. Varmaan sieltä jotkut kiinnikkeet irtosivat ja selkä parani, hän naureskeli.

Parhaimmat sijoitukset Kalevilla on ollut hopea veteraanien MM-kisoista vuonna 1997 ja pitkän matkan SM-pronssi 1988. Kalevi on myös suunnitellut ratoja ja vuonna 1984 hän voitti Suomen Suunnistusliiton järjestämän ratamestarikilpailun.

– Kyllä ratojen suunnittelu oli ennen työlästä, kun kartat piti tehdä käsin ja kopioida jokaiselle osallistujalle.

Mutta työlästä oli suunnistaminenkin aluksi, kun kartta oli vain valkoinen paperi, johon rastit oli merkitty.

- Silloin sai tosissaan suunnistaa.

Rastireitin Suomeen saamisen nykymuodossaan voi sanoa olleen Kalevin ansiota. Hän oli Tsekissä suunnistamassa ja siellä oli aloittelijoille rata, jota kuljettiin siimaa myöten eikä eksymisen pelkoa ollut.

– Suomessakin oli siimarata, mutta se oli erilainen. Tsekissä osallistujille annettiin valmiiksi neljä rastia, jotka piti löytää. Reitillä oli kuitenkin muitakin rasteja ja piti osata merkata juuri ne omat rastit. Suomessa sen sijaan vastaavalla siimaradalla piti jokaisen osata merkata löytämänsä rastit karttaan, mikä on tosi vaikeaa. Kirjoitin tästä Suunnistaja -lehteen, ja niin meilläkin rastireitti muutettiin samanlaiseksi kuin Tsekeissä oli.

Kalevi itse ei ole koskaan eksynyt, mutta kerran hän on juossut ulos kartalta. Se tapahtui Japanissa, jossa yksi rasti oli ihan reunalla ja hän vahingossa juoksi ulos alueelta.

– Vaikka sitähän sanotaan, että on eksynyt, jos ei heti löydä rastia. Kyllä minullekin sellaisia pummeja on tullut.

Tuiki tavallisen etunimensätarinaa Kalevi ei tiedä, mutta hänen toinen nimensä Hiskias on erikoisempi ja kulkee suvussa.

– Olen kotoisin Puusaaren perältä, Himangan Hillilästä vielä kolme kilometriä eteenpäin. Hiskias oli isäni etunimi ja ties kenen muiden sitä ennen.

Kalevi muistelee, että opiskelukaverit puhuttelivat häntä hiskiksi, mutta muut eivät tuota lempinimeä ole käyttäneet.

Nimi ei ole myöskään mennyt hänen omassa perheessään eteenpäin. Sen sijaan suunnistus on mennyt, sillä hänen kolmesta lapsestaan kaikki ovat jossain vaiheessa suunnistaneet.

Muitakin harrastuksia Kalevilta löytyy.

– Talvella hiihtelen ja käyn kävelemässä. Nyt vanhemmiten olen ruvennut seuraamaan politiikkaa, sekin on mielenkiintoista!

Ensi viikolla nimmarissa Aila ja Aili. Vinkkaa haastateltava sähköpostilla: toimitus@kalajokiseutu.fi tai vaikka facebookin kautta.

#