Budjetointi arjen kivijalkana

Arki koostuu tuloista ja menoista, joiden tulisi olla tasapainossa. Tasapainoinen rahankäyttö sujuvoittaa arjen hallintaa ja huomion voi käyttää huolettomammin muuhun. Taloudellinen tasapaino syntyy kestävästä budjetista, jonka laatimiseen annamme vinkkejä tässä artikkelissa.

Budjetointi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että lasketaan tulot ja menot. Sen voi aloittaa tuloista, josta vähentää sitten kustannukset. Jos tästä muodostuva erotus on ylijäämäinen, voi osan rahoista laittaa säästöön. Budjetointi on osa omaa taloudenhallintaa, joka kannattaa omaksua nuoresta iästä lähtien.

Aloita laskemalla tulot ja menot

Budjetointi aloitetaan kartoittamalla nykyinen henkilökohtainen rahaliikenne. Se tarkoittaa käytännössä tulojen ja menojen laskemista sekä niiden yhteensovittamista. Kun tämä saadaan tukevaan tasapainoon, aletaan olla jo hyvillä raiteilla. Hyvässä tapauksessa tuloista jää säästöönkin osa, jolloin talous on joustavampi yllättäville tilanteille.

Kotitaloudet ottavat myös lainaa suurempiin hankintoihinsa, mutta se ei saisi olla ensisijainen tapa rahoittaa asioita. Lainavertailu kannattaa, koska se voi säästää tuntuvasti lainan kustannuksissa. Esimerkiksi LoanScouter lainat voi kilpailuttaa, mikä voi auttaa löytämään sopivimman lainan.

Tulot koostuvat yleensä palkkatuloista tai yrittäjän saamista tuloista. Tuloiksi katsotaan myös erilaiset tuet, kuten opintotuki tai eläke. Tulot saattavat joskus vaihdella erityisesti freelance-tyyppisissä töissä, jolloin tulojen arviointi voi olla hankalampaa. Tällöin kannattaa pyrkiä mahdollisimman realistiseen arviointiin tai jonkinlaiseen keskiarvoon. Yliarviointia kannattaa eniten välttää.

Vähennä kiinteät ja muuttuvat kustannukset

Kun tulot on selvitetty tarkkaan, on menojen vuoro. Ne jaetaan karkeasti kiinteisiin ja muuttuviin menoihin ja selvittely on yleensä helpompi aloittaa kiinteistä kustannuksista. Kiinteät kustannukset ovat tyypillisesti vuokra tai yhtiövastike, lainanlyhennykset ja laskut. Myös esimerkiksi kuukausikortti julkisiin kulkuvälineisiin ja harrastuskustannukset voidaan laskea kiinteisiin menoeriin.

Muuttuvat kustannukset ovat puolestaan sellaisia, jotka eivät ole säännöllisiä. Ne liittyvät usein vapaa-ajan spontaaniin tapahtumiin, kuten elokuva- ja teatterilippuihin, vaatteisiin ja ravintoloissa käynteihin. Niitä kerääntyy luonnollisesti kuluttajasta riippuen, koska vapaa-ajan toiminta vaihtelee ihmisillä runsaasti.

Voit aloittaa muuttuvien kustannuksien laskemisen ottamalla pari tyypillistä kuukautta menneeltä vuodelta. Laske tarkkaan, kuinka paljon muuttuvia menoja on kertynyt ja pyri tekemään niistä jonkinlainen keskiarvo. Keskiarvo voi auttaa sinua asettamaan raamit muuttuville kustannuksille budjetissasi.

Tulevien kuukausien suunnitelma

Kun tulot ja menot on selvillä, on aika tehdä toimintasuunnitelma budjetille. Sen voi tehdä eri tavoilla ja teknologia tarjoaa siihen käteviä ratkaisuja. Jos esimerkiksi Excelin tai muun taulukkolaskennan ohjelma on sinulle tuttua, voit laatia yksinkertaisen budjetin sinne. Sitä voi pyrkiä automatisoimaan mahdollisimman paljon, jolloin budjetin käsittely tapahtuu lähes huomaamatta.

Pyri pohtimaan budjetoinnissasi, voitko lisätä tulojasi tai karsia menojasi. Yleensä helpoin tie on karsia menoja, koska tulojen kasvattaminen ei tapahdu käden käänteessä. Menoista voi alkaa karsia ensin muuttuvia kustannuksia, koska ne ovat yleensä tarpeettomampia kuin kiinteät kustannukset.

Voit pohtia myös rohkeasti muutoksia elämääsi kiinteiden kulujen näkökulmasta. Kiinteitä kustannuksia voi madaltaa esimerkiksi muuttamalla edullisempaan asuntoon tai kilpailuttamalla tiettyjä palveluita. Näiden toteuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta niiden vaikutukset voivat olla merkittävät pitkäaikaisemmassa budjetoinnissa.