Paikallisuutiset
”Pientenkin rakennusten on oltava määräysten mukaisia” – Vuoden alusta voimaan tullut rakentamislaki lisäsi rakentajan vastuuta
Uuden rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tuli yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin rakentamisluvalla. Samalla lupaa edellyttävien rakennusten kynnystä nostettiin siten, että esimerkiksi 30 neliön kokoisia rakennuksia, kuten pihasaunoja, ja alle 50 neliön katoksia saa nyt rakentaa ilman rakentamislupaa.
Kalajoen johtava rakennustarkastaja Veijo Hemmilä muistuttaa, että rakentamisessa on silti noudatettava monia määräyksiä. Rakentajan vastuu kasvoi huomattavasti, sillä hänen on itse huolehdittava siitä, että rakennuksesta tulee lakien mukainen.
– Nyt kiinteistönomistajan on itse huolehdittava kaikista niistä asioista, joita tähän asti on ohjattu rakennusluvan yhteydessä. Kehottaisin piharakennuksia suunnittelevaa soittamaan meille rakennusvalvontaan, niin vältyttäisiin vahingoilta ja jatkoseuraamuksilta, hän toivoo.
Hemmilä toteaa rakennusvalvonnan olevan myös uuden äärellä. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, että miten vakuutusyhtiöt tulevat uuteen lupakäytäntöön suhtautumaan.
Nyt kiinteistönomistajan on itse huolehdittava kaikista niistä asioista, joita tähän asti on ohjattu rakennusluvan yhteydessä.
Asemakaava-alueella pientä piharakennusta suunnittelevan on selvitettävä, onko tontilla rakennusoikeutta jäljellä. Rakentamisen täytyy tapahtua tontille määrätylle rakentamisalueelle, ja vaikka lupaa ei tarvita, hankkeesta on oltava rakennus- ja rakennesuunnitelmat.
– Lisäksi täytyy huomioida palomääräykset. Varsinkin autokatosten osalla palo-osastoinnista on tarkempia määräyksiä, kun rakennetaan asuinrakennusten läheisyyteen, Hemmilä sanoo.
Kiinteistönomistajan on muistettava lisäksi itse ilmoittaa rakennus kiinteistönverotukseen.
Ranta-alueita Kalajoella on paljon ja monet ehkä suunnittelevat nyt pienen rantasaunan rakentamista. Vaikka rakentamislupaa ei tarvita, on monia muita asioita, joita pitää huomioida.
Pihasaunoissa huomioitava on muun muassa etäisyydet muihin rakennuksiin, savupiipun korkeus ja jätevesimääräykset.
– Rakentajan pitää itse hoksata, että tarvitaanko kaavan mukaan saunaan rantapoikkeama- tai joku muu poikkeamalupa, Hemmilä toteaa.
Hän muistuttaa, että he rakennusvalvonnassa edelleen neuvovat rakentamiseen liittyvissä asioissa, mutta rakennusluvista vapaan rakennuksen paikkaa he eivät käy paikan päällä merkkaamassa kuin pyynnöstä.
– Rakennuksen sijoittelussa pitää muistaa huomioida etäisyydet naapurikiinteistöjen rajoihin, jotta ei aiheuta naapureille harmia.
Rakennusten välillä kahdeksan metriä on rajana sille, että ylimääräistä palosuojausta ei tarvita. Jos rakennetaan lähemmäs kuin neljä metriä naapurikiinteistön rajasta, silloin on oltava naapureilta suostumus.
Hemmilä kertoo, että aikaisemmin heille rakennusvalvontaan jäi naapureiden kanssa tehdystä sopimuksesta kopio arkistoon. Mutta nyt rakentamisluvista vapaissa rakennuksissa sopiminen on pelkästään hankkeeseen ryhtyvän ja naapureiden välinen asia.
Rakennuksen sijoittelussa pitää muistaa huomioida etäisyydet naapurikiinteistöjen rajoihin, jotta ei aiheuta naapureille harmia.
Määräysten rikkomisesta seuraamuksena voi olla pahimmillaan rakennuksen purkumääräys, uhkasakko tai teettämisuhka.
– Asioissa edetään tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti pyritään neuvottelemaan kiinteistön omistajan kanssa mahdollisista korjaustoimenpiteistä, jotta rakennushankkeen puutteet saadaan korjattua.
Äärimmäisissä tapauksissa rakennusvalvonta joutuu käyttämään hallintapakkokeinoja, jos kiinteistönomistajan kanssa ei päästä sopimukseen. Asia etenee sitten ympäristölautakunnan kautta.
– Toivottavasti näin pitkälle ei tarvitsisi mennä, sillä kiinteistönomistaja ei välttämättä edes tiedä rikkoneensa määräyksiä. Siksi toivon rohkeasti ottamaan meihin yhteyttä, jotta tällaisilta tapauksilta vältyttäisiin, Hemmilä korostaa.
Kaava ohjaa rakentamista vahvasti. Se määrää mitä tontille saa rakentaa ja minkä verran. Veijo Hemmilä hoksauttaa, että olipa rakennus kuinka pieni tahansa ja se täyttää asuinrakennuksen vaativat määritelmät ja siinä on hella, niin se katsotaan asuinrakennukseksi.
Ihan minkälaisia vain pikkumökkejä tontille ei saa väsätä, vaan niiden pitää olla kaavan rakennustapaohjeiden mukaisia. Ohjeet määräävät muun muassa tyylistä, väristä ja kattomuodosta.
Jo olemassa olevien rakennusten yhteyteen ei saa rakentaa edes terassia ilman rakentamislupaa, sillä se katsotaan julkisivumuutokseksi.
– Isollekaan terassille ei saa tehdä pientä vajaa tai saunaa, koska terassin katsotaan kuuluvan rakennukseen. Vaarana on myös ketjurakentaminen, joka ei ole sallittua, Hemmilä selvittää.
Haja-asutusalueilla kaava ei määrää rakentamista, mutta myös siellä pitää huomioida kaikki määräykset.
Isollekaan terassille ei saa tehdä pientä vajaa tai saunaa, koska terassin katsotaan kuuluvan rakennukseen.
Rakennusvalvonnan tehtävä ei ole valvoa kaikkia uusia luvista vapaita rakennuksia. Käytännössä he lähtevät tarkistuskäynnille, jos sellaista heiltä pyydetään.
– Luotamme siis naapureiden valvontaan, Hemmilä sanoo.
Sen sijaa luvitettuihin kohteisiin rakennusvalvonnan on uuden lain mukaan tehtävä pistokokeita.
– Tarkastusoikeus, josta on ilmoitettava yhtä vuorokautta aikaisemmin rakennuksen tai huonetilan omistajalle ja haltijalle, säilyy edelleen. Mutta nyt on tullut uusi, tarvittaessa tehtävä ylimääräinen viranomaistarkastus rakennustyön aikana. Se voi kohdistua ainoastaan rakentamisluvan varaisen rakennustyön mukaisiin tiloihin.
Aikaisemmin kaikille rakennuksille annettiin rakennustunnus, joka kirjattiin rakennusrekisteriin. Kun luvista vapaita rakennuksia ei enää merkitä rekisteriin, Hemmilän mukaan vaarana on koko rakennusrekisterin rapautuminen muutaman vuoden sisällä.
Uusi rakentamislaki toi tullessaan paljon muitakin muutoksia kuin pienten rakennusten lupavapauttamisen.
Suunnittelutarvealueita Kalajoella on paljon ja niihin tarvittiin ennen suunnittelutarveratkaisu, joka on vähän sama kuin poikkeama. Mutta uuden lain mukaan sitä ei enää ole.
Sijoittamisluvalla voidaan ennen rakentamislupaa tehdä arvio rakennuspaikasta.
– Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä pyytää sijoittamislupaa, niin sen käsittelee kaavoitus ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus. Mutta jos hankkeeseen ryhtyvä ei hae erikseen sijoittamislupaa, niin rakentamisluvan yhteydessä tutkitaan sijoittamisen edellytykset, Hemmilä kertoo muutoksista.
Toimenpidelupaa ja -ilmoitusta ei myöskään uudessa laissa enää ole. On vain yksi rakentamislupa. Sen sijaan maisematyö- ja purkamislupa säilyivät, samoin purkamisilmoitus.
Aikaisemmin rakentamislupa oli lainvoimainen 14 päivän päästä lupapäätöksestä, mutta uuden lain mukaan vasta 37 päivän päästä.
– Tämä on tullut monelle tämän vuoden puolella rakennushankkeen aloittaneelle yllätyksenä. Tosin lupa voidaan myöntää myös aloitusoikeudella, joten aika näyttää tulevatko sellaiset lisääntymään, kun käsittelyaika tuplaantui, Hemmilä pohtii.
Rakennusjärjestys joudutaan myös uusimaan uuden rakentamislain myötä. Hemmilä kertoo, että luonnos siitä menee ympäristölautakunnan käsittelyyn tällä viikolla ja tulee julkisesti nähtäville 16.4.–16.5. Siitä tullaan järjestämään myös yleisötilaisuus. Voimaan se pyritään saamaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Vuoden 2026 alussa on tulossa muutoksia rakentamislupahakemusten käsittelyaikaan. Jatkossa viranomaisen on ratkaistava rakentamislupahakemus normaalirakennuksissa kolmen kuukauden kuluessa ja vaativissa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamislupahakemus liitteineen on vireille pantu rakennusvalvonnassa ja liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn.
Lupahakemuksen käsittelyn viivästymisestä on kunnan oma-aloitteisesti palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyksen kuukaudelta, jollei viivästys ole aiheutunut hakijasta.