Paikallisuutiset

Opetushallitukselta tylyt terveiset Jedulle: Esittää suuria summia takaisin valtiolle

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu voi joutua maksamaan pitkän pennin saamiaan valtionosuuksia takaisin. Taustalla on Jedun voimakas panostus ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Opetushallitus (OPH) katsoo laajassa raportissaan, että opintoihin on päässyt liian huonolla suomen kielellä ja toisaalta suomen kielen opintoihin ei ole Jedussa riittävästi panostettu.

Opetushallitus on luovuttanut raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö tekee asiassa päätöksiä kevään aikana.

Opetushallituksen laatima selvitys on karua luettavaa.

Virkatyönä tehdyn selvityksen piti valmistua viime vuonna, mutta laajan työmäärän vuoksi siihen haettiin jatkoaikaa. Selvityksen keskeinen viesti on, että Jedussa kolmansien maiden opiskelijoiden suomen kielen osaamisessa on ollut merkittäviä puutteita.

Merkittävien puutteiden vuoksi opetushallitus esittää selvityksen tilanneelle opetus- ja kulttuuriministeriölle, että valtio perii Jedulta takaisin valtion sille myöntämää rahoitusta vuosilta 2022–2023. Yhteissummaltaan takaisinperittäväksi määräksi OPH laskee 614 918–651 300 euroa. Summa koostuu kolmesta osa-alueesta, joista suurin kohdistuu koulutukseen ja oppisopimuksiin.

Jedun valtionosuudet olivat esimerkiksi vuoden 2024 budjetissa noin 32 miljoonaa euroa, ja ne ovat koulutuskuntayhtymän kirkkaasti suurin tuloerä. Valtiovallan laskelmat takaisinperinnän suuruudesta perustuvat ammattikoulutuksen perusopetuksen yksikköhintaan, joka on 7276, 41 euroa vuosi yhtä opiskelijaa kohti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei vielä ota kantaa saamaansa selvitykseen ja mahdollisesti siitä koituviin sanktioihin. Ylijohtaja Petri Lempinen OKM:stä toteaa vain, että raportti on tullut ja että se on julkinen ja annettu tiedoksi myös Jedulle. Päätöksiä ministeriössä tehdään kevään aikana.

Jedun johtaja Matti Väänänen kiistää moitteet kielitaidon vaillinaisesta testauksesta ja korostaa kielitaidon varmennuksen olevan oppilaitoksen harkinnassa, koska valtakunnallisia ohjeita suomen kielen testaukseen ei ammatillisessa koulutuksessa ole, sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa lukuun ottamatta.

– Koulutuksen järjestäjän tulee vain huolehtia siitä, että oppilaalla on tosiasialliset mahdollisuudet selvitytyä tutkinnosta suomen kielellä. Sitä ei eritellä, pitääkö olla kielitesti vai riittääkö haastattelu. Sen sijaan mitä tulee puutteisiin henkilökohtaisen opintosuunnitelman kirjauksista ja päivityksistä ja oppisopimusten kirjallisesta laadinnasta, niin kyllä varmasti jonkin verran puutteita niistä löytyy.

– Toisaalta jos tarkkaan kammataan kaikkien muidenkin oppilaitosten laajat sopimukset, virheitä löytyy kaikista oppilaitoksista. Sekin pitää vielä kysyä, kenelle näistä puutteista on ollut konkreettista haittaa, Väänänen toteaa ja toivoo, että Jedua vielä kuullaan opetus- ja kulttuuriministeriössä ennen kuin päätökset ja mahdolliset sanktiot luetaan.

Opetushallituksen arviota takaisinperinnän suuruudesta Väänänen pitää suurena.

– Meillehän annettiin mahdollisuus lausua mielipiteemme opetushallituksen ensimmäisestä luonnoksesta. Saimme siinä paljon näkökulmia läpi, mutta emme tarpeeksi, Väänänen kertoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi tammikuussa 2024 Opetushallituksen tehtäväksi Jedun toiminnan ja talouden tarkastuksen. Tarkastus koski ammatillista koulutusta vuosina 2022–2023 ja se kohdistettiin ensisijaisesti kolmansista maista tulleisiin opiskelijoihin mukaan lukien ULPO-hankkeen kautta opiskelijoiksi otetut henkilöt. Tarkastuksen tarkoituksena oli selvittää lain edellytysten täyttyminen. ULPO-hanke koulutti ulkomaalaisia henkilöitä usean eri tahon yhteisvoimin alueen työvoimatarpeisiin.

OPH:n tarkastus toteutettiin perehtymällä Jedusta saatuun tarkastusaineistoon, tekemällä tarkastuskäynti sekä haastattelemalla työelämän osapuolia ja ULPO-hankkeen projektityöntekijöitä.

Toukokuussa 2024 Jedussa oli ulkomaalaisia opiskelijoita noin 500, lähtöisin 26 eri maasta. Ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvuun ovat vaikuttaneet merkittävästi ULPO-hanke ja hoiva-avustajakoulutus, jota toteutetaan yhteistyössä Attendon kanssa. ULPO-hankkeen kautta opiskelijoita on tullut etenkin Haapavedelle ja Kalajoelle ja Attendo-yhteistyön kautta Oulaisiin.

ULPO-hankkeen kautta 126 henkilöä hakeutui opiskelijaksi, joista 87 aloitti opinnot. Suurin osa opiskelijoista tuli Venäjältä, Afrikasta ja itäisestä Euroopasta. Hanke päättyi kesällä 2023.

Jedun verkkosivujen mukaan ulkomaalaisten kielitaito testataan kielikokeella. Kielikokeen hyväksytty suorittaminen on edellytys opiskelupaikan saamiselle. Tarkastuskäynnin yhteydessä Jedulta saadun tiedon mukaan kielitaitovaatimuksista voidaan sisäisen ohjeen mukaan poiketa, mutta ammatillisia opintoja ei voi aloittaa, ennen kuin opiskelija on saavuttanut riittävän kielitaidon.

Tarkastuskäynnillä kuultiin lisäksi, että koulutuksen järjestäjä oli havainnut eri toimipisteiden hakupalveluissa esiintyneitä puutteita ja laatupoikkeamia, minkä vuoksi Jedussa käynnistettiin hakupalveluiden kehittämistyö syksyllä 2023. Työn tavoitteena oli tasalaatuinen ja nopea hakemusten käsittely ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.

Vuoden 2024 alussa perustettiin hakupalvelut-yksikkö, johon rekrytoitiin kaksi uutta opintoasiainkoordinaattoria. Hakupalvelut-yksikkö käsittelee kaikki jatkuvan haun hakemukset keskitetysti. Päätökset opiskelijaksi ottamisesta tekevät jatkossakin koulutusjohtajat/-päälliköt.

Opetushallituksen selvityksen mukaan kielikokeiden järjestämisestä on poikettu yleisesti. Kielitaidon selvittäminen haastattelun perusteella ja työnantajan kanssa käydyssä keskustelussa on aineiston perusteella ollut yleinen käytäntö.

– Poikkeamismahdollisuutta on käytetty erityisesti ULPO-hankkeessa, mutta poikkeaminen on ollut yleistä myös muutoin jatkuvan haun yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä on käyttänyt myös kolmatta osapuolta kielitaidon testaamisessa, raportissa kerrotaan.

Yhteistyökumppanina toiminut Silkkitie on vastannut sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kielitaitotason testaamisesta lähtömaassa. Tarkastusaineiston kirjausten perusteella kaikkien opiskelijoiden osalta ei voida todeta, onko kielitaidon testaamista varten pidetyt haastattelut tehty ennen vain jälkeen opiskelijaksi ottamisen. Koulutuksen järjestäjältä saadussa aineistossa reilulla 60 prosentilla opiskelijaksi otetuista ei ollut tietoa kielikokeen hyväksymispäivämäärästä. Opiskelijaksi on valittu myös henkilöitä, joiden kielikokeen tulos on hylätty.

Tarkastuskäynnin yhteydessä kielitaitovaatimuksista voidaan sisäisen ohjeen mukaan poiketa, mutta ammatillisia opintoja ei voi aloittaa ennen kuin opiskelija on saavuttanut riittävän kielitaidon. Tarkastusaineiston perusteella näyttää siltä, että opiskelijoiden, joiden kielitaitoa ei ole testattu kielikokeella, osuus on noussut reilut kolme prosenttiyksikköä tarkastusajanjakson aikana (2022–2023).

Tarkastuksen perusteella voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä: Koulutuksen järjestäjä on määritellyt kielitaitotasovaatimukset eri tutkintoihin ja kielikokeita järjestään säännöllisesti. Niistä on voitu kuitenkin poiketa koulutusjohtajan tai koulutuspäällikön päätöksellä ja selvittää kielitaitoa muun muassa haastattelujen perusteella.

– Tarkastuksen kohteena olevien opiskelijoiden osalta kielikokeesta on poikettu yleisesti ja kielitaito on todettu haastattelemalla. Koulutuksen järjestäjä on ottanut opiskelijoiksi henkilöitä, joiden kielitaitotaso ei ole koulutuksen järjestäjän määrittelemän kielitaitotason mukainen. Koulutuksen järjestäjä on katsonut kielitaidon olevan riittävä työpaikan tehtäviin, raportti toteaa.

Opetushallituksen mukaan kielitaitotason testaus tulisi kuitenkin tehdä kaikille opiskelijoille, jotta varmistetaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijavalinnassa sekä opiskelijan tosiasialliset valmiudet ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi.

Kaikille tarkastuksen kohteena olleille kolmansien maiden opiskelijoille on laadittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma. Tarkastuksessa havaittiin suunnitelmien sisällössä ja päivittämisessä merkittävässä määrin puutteita verrattuna säädöksien edellyttämään tietosisältöön.

Opetushallitus päätteleekin, että asiakirjoissa havaittujen puutteiden perusteella koulutuksen järjestäjän sisäisessä laadun seurannassa ja valvonnassa on kehitettävää.

Opetushallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle harkittavaksi vuosien 2022–2023 rahoituksen takaisinperintää seuraavasti:

Niiden koulutus- ja oppisopimusten osalta, joissa on ollut merkittäviä puutteita säädöksien edellyttämissä tiedoissa, takaisinperinnän yhteissumma on 489 274 euroa. Takaisinperintään oikeuttavia puutteita koulutus- ja oppisopimuksista OPH on löytänyt vuosina 2022–2023 yhteensä 539 kappaletta. Työpaikkajaksoissa puutteita löytyi kahden vuoden aikana yhteensä 328 kappaletta. Näiden jaksojen opiskelijamäärä oli 67,24 opintovuotta.

Virheellisesti kirjatuista opintojaksoista esitetään perittäväksi takaisin 16 498 euroa. Lisäksi oppisopimusten työajan keskimääräinen vähimmäistuntimäärä (25 tuntia/vko) ei täyttynyt 15–20 opiskelijavuoden osalta. Tästä puutteesta esitetään perittävän takaisin valtiolle 109 146–145 528 euroa.