Paikallisuutiset

”Meitä palvellaan hyvin ja toiveita kuunnellaan” – Raution kyläkauppa on monien palvelujen talo

Varsinkin kesäisin käy kähinä, kun entiset rautiolaiset, kesämökkiläiset ja ohikulkijat tulevat kaupoille. Talvisin kaupankäynti on pääosin kyläläisten ostojen varassa.

– Kyllä Rautio olisi kuollut kylä, ellei tätä kauppaa olisi, toteavat Pöönissä istuvat vakituiset kyläparlamentaristit Anssi Karhulahti ja Raimo Pärkkä.

He kuuluvat niinsanottuun kyläkaupan ”vaippakerhoon”, jossa on parikymmentä jäsentä ja joka kokoontuu kahvilassa joka aamu heti ovien avauduttua.

– Jäsenmäärä vaihtelee iän ja terveydentilan mukaan. Osa alkuperäisistä kerholaisista on jo kuollutkin. Kyläkaupassa olemme kokoontuneet viimeiset vuodet, sitä ennen paransimme maailmaa säästöpankilla, osuuspankin talossa ja muutaman vuoden Hilpetöörissäkin, Karhulahti muistelee.

Puheenaiheet polveilevat vuodenkierron mukaan polttopuista sähkön hintaan ja luontoarvoista tuulivoimaan. Kotimaan politiikkaan ei puututa.

– Päivänpolitiikkaa pyritään välttämään, mutta joskus saattavat puheet lipsahtaa Putiniin ja Trumppiin. Silloinkaan emme politikoi maailmantilanteesta, vaan pyrimme antamaan näille herroille hyviä johtamisen neuvoja, viisastelevat parlamentaristit.

Mielenkiintoisia keskustelun aiheita löytyy aivan kotinurkiltakin. Niihin kuuluu esimerkiksi uuden rivitalon rakentaminen.

– Kauan siitä on puhuttu ja asiaa pyöritelty. Nyt vaikuttaa siltä, että työt olisivat vihdoin alkamassa, mutta en minä hankkeen toteutumiseen usko, ennenkuin kauha pannaan maahan, pohtii Karhulahti.

Toimintansa lopettaneen vanhan Salen kauppakiinteistön vuokraaminen ja tilojen kunnostaminen talkootyönä kyläkaupaksi oli yksi niistä ansioista, jotka toivat Rautiolle valtakunnallisen Vuoden kylä -tittelin vuonna 2022.

- Tämähän se kiinnostaa ihmisiä edelleen. Varsinkin kesällä käy kähinä, kun uteliaita ohikulkijoita poikkeaa kahville ja rautiolaista kylähenkeä ihmettelemään. Ja hyvä niin, sillä ei taitaisi kauppa yksistään meidän ostoilla pystyssä pysyä, Karhulahti arvelee.

Pärkkä kertoo saavansa omasta kyläkaupasta kaiken, mitä tarvitsee. Jopa lääkkeitä, sillä kiinteistöstä löytyy Himangan apteekin palvelupiste. Karhulahti on samoilla linjoilla.

– Kyläkauppa on kyläläisille tärkeä asia. Meitä palvellaan hyvin ja toiveita kuunnellaan. Joitakin erikoistuotteita pitää hakea muualta, esimerkiksi Santavuoren muikkuja täältä ei saa, hän naurahtaa.

Alusta alkaen Raution kyläkaupan myymäläpäällikkönä toiminut Nina Nilsson kertoo, että miesten parlamentin lisäksi Pöönissä kokoontuu kerran viikossa naisten neulekerho, jossa kutojia on Sievistä ja Eskolasta saakka.

– Kovasti yritämme asiakkaita palvella, kuunnella toiveita ja testata erilaisia tuotteita. Pääosin myynnissä on päivittäisiä peruselintarvikkeita, jonkin verran myös pulteja, muttereita, ruuveja ja muita kodinhuoltotuotteita, summaa Nilsson nykyistä tuotevalikoimaa.

Palvelut eivät kuitenkaan rajoitu pelkkään kaupankäyntiin. Kyläkaupasta löytyy juurikin itsehoitovalmisteiden palvelupiste, jonka Himangan apteekki tarpeen mukaan täyttää. Reseptilääkkeet tulevat myös kyläkauppaan, mutta ne pitää käydä tilaamassa apteekissa, koska asiakas pitää tunnistaa.

– Tärkeää osaa toiminnassamme näyttelee lounasruokailu, joka palvelee muun muassa useita kylällä toimivia yrityksiä, rakennustyömaita sekä tuulivoimalan työntekijöitä. Joskus järjestämme asiakkaille pizzaillan Pöönissä, painottaa Nilsson keittiön tarpeellisuutta.

Ostosten kotiinkuljetus joka torstai on monivuotinen palvelumuoto. Kyläkaupasta löytyvät myös postin ja DB Schenkerin noutopisteet, veikkaus sekä polttoaineen myynti.

Tärkeää osaa toiminnassamme näyttelee lounasruokailu, joka palvelee muun muassa useita kylällä toimivia yrityksiä, rakennustyömaita sekä tuulivoimalan työntekijöitä.

Kaupan päädyssä on vuokrattavana tilat konttoriksi tai yritystilaksi. Nilssonin mukaan tarvetta olisi esimerkiksi omalle parturille, mutta moni yrittäjä miettinee tänä päivänä toiminnan kannattavuutta. Erikseen vuokrattavassa asunnossa ovat asuneet tuulimyllymiehet ja viimemmäksi vesivahinkoa turvaan lähteneet Sanna-Maija ja Rauno Niemelä.

- Yleensä käymme kyläkaupassa pari kertaa viikossa, mutta nyt täällä tulee piipahdettua useamminkin, kun samassa talossa asumme, hyllyjen välistä tavoitettu Sanna-Maija Niemelä tokaisee.

Hän kertoo muuttaneensa aikoinaan Sievistä Rautioon miehen perässä. Ja viihtyneensä hyvin.

– Kyläkaupastakin löytyy kaikki tarvittava. Jopa apteekki. Mutta koska minulla on ykköstyypin diabetes, en täysin luota kaapin sisältöön, vaan käyn Alavieskan apteekissa asioimassa.

Erityistä plussaa Niemelä antaa asiakaspalvelusta ja on iloinen siitä, että oman kylän tytöt ovat saaneet töitä kaupasta.

Olen iloinen siitä, että oman kylän tytöt ovat saaneet töitä kaupasta.

Samaan iloon yhtyy kassan takana Melina Tokola, joka on alusta alkaen kuulunut talon vakiokalustoon.

– Välillä olen käynyt äitiyslomalla ja taas palannut asiakkaita palvelemaan. Tykkään siitä, että täällä kaikki työntekijät tekevät kaikkia töitä sekä kaupassa että köökin puolella. Erityisen kiva fiilis syntyy siitä, että paljasjalkaisena rautiolaisena tunnen kaikki asiakkaat ja he tuntevat minut. Joka päivä pitää kuulumiset kysellä puolin ja toisin, Tokola kuvailee kyläkaupan ilmapiiriä.

Tulevaisuuteen hän katsoo luottavaisin mielin.

– Meillä käy esimerkiksi paljon ruokailijoita. Ja vaikka mitään virallista dataa ei ole tehtykään, uskon siihen, että Rautiossa pysyy oma kyläkauppa jatkossakin.

Ruotsissa 40 vuotta asunut ja isommissa kaupanalan ympyröissä työskennellyt Nilsson tietää, että ihan helppoa pienen kyläkaupan pyörittämien ei ole.

– Talvella kaupankäynti on hiljaisempaa, kun palveluita käyttävät pääosin oman kylän asukkaat. Kesällä myynti nousee, kiitos läpikulkumatkalaisten sekä vanhojen rautiolaisten, jotka palaavat lomailemaan kotimaisemiin. Rautiossa on kesäisin myös jonkin verran kesämökkiläisiä, hän selvittää.

Suurimpana haasteena Nilsson näkee isot marketit, joihin Suomessa nykypäivänä satsataan.

– Marketeissa iso osa tuotteista on muuta kuin ruokaa, joten elintarvikkeille voidaan panna halvempi hinta. Tässä kilpailussa on meidänkin yritettävä pintamme pitää.