torstai 13.5.2021 | 08:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajoen kuituyhtiö tarvitsemassa lisärahoitusta - Himangan Tomujoella toivotaan tasa-arvoista kohtelua

Hannu Verronen
Ti 4.5.2021 klo 15:55 | päivitetty ti 22:10

Kalajoen Kuitu pyrkii uudelleen järjestelemään rahoitussopimuksensa, jotta se pystyy käynnistämään valokuituverkon toisen vaiheen rakentamisen. Sen lisäksi kaupungin pitäisi vaihtaa Kuidun 3,6 miljoonan euron pankkilaina itselleen, tällä järjestelyllä kuituyhtiö saisi lisää maksuaikaa. Järjestely ei lisäisi kaupungin rahoitusvastuita yhtiöstä merkittävästi, sillä nykyinen pankkilaina on jo kaupungin 80-prosenttisesti takaama.

Pankki pystyi myöntämään 3,6 miljoonan euron lainan kuituyhtiölle 10 vuodeksi, kaupunki pystyisi myöntämään pidemmän lainan. Lainasta kaupunki saisi pääomalleen korkoa.

Kuituyhtiö ei pystynyt rakentamaan ensimmäisessä vaiheessa verkkoa sellaiseksi, mitä oli suunniteltu. Kun ensimmäisen vaiheen budjetti ylittyi, 2 155 liittymän sijaan pystyttiin toteuttamaan 1 650. Rakennetulla verkolla saavutettiin kunnioitettava 69 prosentin peittoaste. Kalajokiset ovat siis halunneet kaupungin oman huippunopean yhteyden, jos se on tullut tarjolle. Kuidun liittymien nopeus on 1 000 megaa sekunnissa eli yksi giga.

Himangan MTK:n puheenjohtaja Henna Vuotila kertoo, että Kalajoen kylillä toivotaan valokuidun rakentamisessa tasa-arvoista kohtelua. Huippunopea ja toimintavarma valokuitu koetaan kuntalaisen perusoikeudeksi.
Janne Vuotila

Kun ensimmäisen vaiheen rakentamisrahat loppuivat kesken, Himangallakin jäi monia alueita ilman luvattua kuitua. Tomujoella asuva maitotilallinen Henna Vuotila kertoo, että kylien tasa-arvoisen kohtelun vuoksi Himangalla toivotaan valokuituverkon rakentamisen jatkuvan.

– Me tarvitsemme tännekin nopean, kiinteän valokuituyhteyden. Moni yritys tarvitsee sitä. Esimerkiksi maatilojen kehittynyt tietotekniikka tarvitsee valokuitua.

Himangan MTK:n puheenjohtaja Henna Vuotila kertoo, ettei ole syyttelemästä ketään tapahtuneesta.

– Meille on nyt tärkeintä, että saamme valokuidun tänne jossain vaiheessa. Yhdessä Kannuskylän kanssa Tomujoella olisi riittävästi liittymiä tarjolla. Se todettiin silloin, kun liittymiä meille tarjottiin. Rahaa meidän ei ole tarvinnut yhtiölle vielä maksaa, kun rakentaminen ei sitten alkanutkaan.

Kalajoen Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Juha Puranen kertoo, että jo rakennetun kuituinfran alueelta voi yhä saada liittymän, jos sellainen on jäänyt ostamatta. Täydennysmyynin potentiaali on 800 liittymää.
Hannu Verronen

KaupunginjohtajaJukka Puoskari laskee, että lisärahoituksen jälkeen kaupungin rahoitusvastuut yhtiöstä nousevat viiteen miljoonaan euroon.

– Olemme tässä sen takia, että rakentaminen ei toteutunut täysin suunnitelmien ja varatun rahoituksen mukaisesti. Virheitäkin on alkuvaiheessa tapahtunut. Meillä ei ollut ennestään valokuituverkon rakentamisesta kokemusta ja osaamista on jouduttu hankkimaan lisää matkan varrella.

Kaupungin konsernijohto ja Kalajoen Kuidun johto ovat yhdessä hakeneet haasteellisen tilanteen ratkaisemista. Yhdessä laadittu suunnitelma on ulkopuolisen arvioitsijan mukaan vähäriskisin ja mahdollistaa merkittävästi lisärakentamista.

– Meillä on luottamus siihen, että nykyisellä suunnitelmalla ja osaamisella kuituyhtiö pääsee tavoitteisiinsa. Hankkeen tulevaisuudesta on keskusteltu muun muassa valtuuston iltakoulussa.

Jukka Puoskari katsoo, että valokuituhankkeen toteuttaminen kaupungin omalla yhtiöllä oli oikea ratkaisu.

– Se varmistaa, että hanke pysyy paremmin hallinnassa kuin mitä jossain isommassa yhteistyöhankkeessa. Samalla vastuu rajautuu vain meidän osaan toteutuksesta.

Hanketta on pyritty toteuttamaan siten, että riskit ovat Kalajoen kaupunkikonsernin riskinkantokyvyn rajoissa.

- Lähdimme tähän, kun yksityinen yhtiö ei pystynyt toteuttamaan valokuitua niin laajalle alueelle kuin mitä toivottiin. Halusimme, että Kalajoen tietoliikenneyhteyksiä parannetaan hallitusti laajentaen, Puoskari huomauttaa.

Ensimmäisen vaiheen kuituverkkorakentamisen budjettiylitys tuli koko alueelta eikä miltään yksittäiseltä.

–  Tukikelvoton alue voi olla edullisempi rakentaa kuin tukikelpoinen, Puoskari huomauttaa.

Jos suunnitellut rahoitusjärjestelyt toteutuvat, uutta verkkoaluetta laajennettaisiin 200 000 - 400 000 eurolla vuosittain.

Nykyisen kuituverkon alueella on yhä jatkettu täydennysmyyntiä. Nykyisen verkon alueella on 800 taloutta, joilla on valokuituliittymä vielä ostamatta. Kun kaivinkone on mennyt jo ohi, liittymähinnat ovat nousseet. Omakotitaloille jälkikäteinen liittymä on ollut 250 euroa, kun etukäteen tilanneet saivat sen 100 eurolla. Täydennysmyyntiin varauduttiin rakentamisvaiheen aikana. Se on yksi keino parantaa yhtiön taloutta.

Kuituyhtiö on jo nytkin vähiinsä laajentanut ja laajentaa verkkoa, mikäli rakentaminen voidaan yhdistää sähkön siirtoyhtiöiden maakaapelointiin. Yhteisrakentamisella saavutetaan merkittäviä säästöjä verrattuna siihen, että kuituyhtiö vetäisi runkolinjaa yksin. Esimerkiksi satamalle valokuidun runkolinja toteutuu yhteisrakentamisella sähkön siirtoyhtiön sähkökaapelin kanssa.

Kuituyhtiö on Kalajoen Lämmön tytäryhtiö ja kuuluu kaupunkikonserniin. Molemmilla yhtiöillä on sama toimitusjohtaja. Kuitu- ja lämpöyhtiön uusi toimitusjohtaja Juha Puranen kertoo, että laina-ajan pidentämisen jälkeen yhtiö pystyy sekä edelleen kehittämään kuituverkkoa että hoitamaan taloudelliset velvoitteensa. Puranen aloitti kuitu- ja lämpöyhtiöissä toimitusjohtajana 30 maaliskuuta 2020, kun rakentaminen oli jo edennyt Hiekkasärkille.

– Yksi keino yhtiön talouden parantamiseen on se, että myymme lisäpalveluita kuituinfran päälle, esimerkiksi IPTV- ja kameravalvontapalveluita.

Toimitusjohtaja Juha Puranen on kokenut verkostorakentamisen asiantuntija ja hallitsee projektijohtamisen, samoin liiketoimintajohtaja Juha Matkaselällä on vankka kokemus kuitu- ja tietoliikenneinfran rakentamisesta ja operoinnista.

Kuituverkon Hiekkasärkille rakentaminen oli niin ikään Purasen mielestä oikea ratkaisu.  Siellä oli paras liittymäpotentiaali

– Olemme onnellisia, että meillä on todella hyvä urakoitsija ja voimme olla varmoja, että verkon rakentaminen ei jää heistä kiinni.

Me tarvitsemme tännekin nopean, kiinteän valokuituyhteyden.

Kalajoen Kuitu Oy

Valokuituhanke käynnistyi 2019. Kuitua vedettiin ensimmäisen vuoden aikana Etelänkylälle, Plassille, Typpöön, Tyngälle, Vuorenkallolle, Holmanperälle ja Rautioon.

Vuonna 2020 kuitua rakennettiin Meinalaan ja Hiekkasärkille. Typpön kautta runkolinjaa vedettiin Himangan Raumankarin koululle. Rakentamisen rahoitus ei riittänyt verkoston rakentamiseen alkuperäisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa.

Rakentamatta on useita alueita Kalajoen ja Himangan taajamista, Hiekkasärkiltä ja useilta kyliltä.

Kun valokuitua rakennetaan kaupungin massahankkeena, 3 000 euron arvoinen liittymä on myyty asiakkaalle erittäin edullisella 100 euron hinnalla.

Hankkeeseen on Traficomin jälkikäteinen avustus. Sen saannin ehtona oli kaupungin vastaava avustus. Traficom myönsi 1,2 miljoonan euron avustuksen, jos rakentaminen etenee suunnitellusti. Saatuna on 600 000 euroa, avustus jääneen noin miljoonaan. Kaupunki on antanut Traficomilta saadun summan verran omaa avustusta. Lämpöyhtiö on pääomittanut kuituyhtiötä 200 000 eurolla.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.