perjantai 26.2.2021 | 17:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajoen lukiolaisten tiedontaso ja asenteet rokottamista kohtaan ovat erinomaiset – Läheisten ihmisten mielipiteillä ja kokemuksilla oli suuri vaikutus muodostuviin asenteisiin

Vaasan ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön opinnäytetyössä selvitettiin Kalajoen lukioikäisten tiedontasoa ja asenteita rokottamisesta

Ti 23.2.2021 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Rokotukset ja asenteet rokotuksiin ovat jälleen nousseet keskustelun aiheeksi. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi koko väestö pyritään rokottamaan – ja vieläpä kahdesti. Uudet ja aikaisempaa tartuttavammat virusmuunnokset saattavat vaatia entistä suuremman rokotuskattavuuden. (1) Nyt jos koskaan on syytä muistuttaa rokotusten merkityksestä koko väestölle.

Rokotusten avulla monien tartuntatautien esiintyminen on yhä harvinaisempaa ja useat niistä on Suomessa saatu hävitettyä jo kokonaan (2). Rokotuksiin liittyvät kohut ja kärjistetyt esimerkit rokotteiden haittavaikutuksista saattavat lisätä rokotusepäröintiä, ja siten kriittinen suhtautuminen rokottamista kohtaan voi olla tulevaisuudessa uhka riittävälle rokotuskattavuudelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (3) sanoja lainaten kansallisen rokotusohjelman avulla suomalaisille tarjotaan terveyshyötyjä erittäin edullisesti.

Vaasan ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön opinnäytetyössä selvitettiin Kalajoen lukioikäisten tiedontasoa ja asenteita rokottamisesta. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolen, iän, vuosiluokan ja vanhempien koulutustason yhteyttä rokotusasenteisiin. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ymmärrystä siitä, miten merkittävää ja keskeistä on luottaa näyttöön perustuvaan tietoon ja viranomaissuosituksiin, jotta Suomen hyvä rokotuskattavuus säilyy ennallaan.

Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla Kalajoen lukion oppilaille syksyllä 2019. Kyselyyn vastasi 186 lukiolaista ja vastausprosentti oli 75 prosenttia.

Monet tekijät vaikuttavat rokotusasenteisiin. Usein nämä tekijät eivät ole yksiselitteisiä ja selitettävissä (4). Saatujen tulosten mukaan Kalajoen lukioikäisillä on erinomainen tiedontaso, ja lähes kaikki suhtautuvat myönteisesti rokottamista kohtaan. Oli hienoa huomata lukioikäisten pitävän rokottamista hyödyllisenä ja tarpeellisena. Taustatekijät eivät olleet yhteydessä tuloksiin muiden kuin vuosiluokan osalta. Yllättävää oli, että toisella vuosiluokalla olevien oppilaiden tietotaso oli hieman heikompaa muihin verrattuna. Syytä tälle ilmiölle tutkimuksesta ei tullut esille. (5.)

Lukioikäiset mainitsivat saadun tiedon määrällä ja sen luotettavuudella olevan suuri merkitys heidän asenteisiinsa. Suurin osa koki tarvitsevansa lisää tietoa rokottamisesta, ja voidaankin todeta, että lisätiedon haluaminen hyvästä tietotasosta huolimatta osoittaa kiinnostusta rokottamista kohtaan. Lukioikäiset kokivat terveydenhuollon ammattilaiset ja heiltä saadun tiedon olevan luotettavaa. Myös läheisten ihmisten mielipiteillä ja kokemuksilla oli suuri vaikutus muodostuviin asenteisiin, ja vanhemmat usein päättivät rokotteiden ottamisesta. Epäröintiä rokottamista kohtaan synnyttivät muun muassa sosiaalinen media sekä pelko rokottamista ja siitä mahdollisesti aiheutuvia sivuvaikutuksia kohtaan. (5.)

Tulos Kalajoen lukioikäisten hyvästä tiedontasosta ja asenteista rokottamista kohtaan tukee aikaisempia tutkimustuloksia. Lisätiedon saaminen rokottamisesta on tärkeää ja virheellisien käsityksien ehkäisyyn on syytä pyrkiä jo varhain. On hyvä, että nuoret tietävät, mitä rokotteita heille annetaan ja miksi, jotta heidän asenteensa saa muodostua oman tiedon ja kokemuksen pohjalta. Myönteisellä asenteella rokottamista kohtaan on oma, tärkeä paikkansa vallitsevan maailmantilanteen korjaamisessa.

Kirjoittajat: Vaasan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Riikka Marjamäki ja Rosa-Linda Rahja sekä hoitotyön lehtori Anne Puska

Lähteet:

1. Nuorti, P. 2021. Mikä vaikuttaa pandemiarokotusten tehokkuuteen? Lääkärilehti 76, 5, 241.

2. THL 2021. Infektiotaudit ja rokotukset. Tietoa rokotuksista.

3. THL 2021. Infektiotaudit ja rokotukset. Rokotteet a-ö.

4. Leivo, P., Nohynek, H., & Launis, V. 2016. Koulutus ja tulotaso yhteydessä asenteisiin HPV-rokotusta kohtaan. Lääkärilehti. 71, 1–2, 70–71.

5. Marjamäki, R. & Rahja, R-L. 2020. Lukioikäisten tiedontaso ja asenteet rokottamisesta.

#