Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Joulukuun alussa julkistetun Poliisihallituksen valvonta- ja hälytystoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportin mukaan muutokset poliisin toimintaympäristössä ja samanaikainen henkilöstön väheneminen ovat pakottaneet poliisin asettamaan valvonta- ja hälytystehtäviä tärkeysjärjestykseen sekä ottamaan toiminnassaan korostetusti huomioon työturvallisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämisen.

– Poliisipalvelujen tarjonta ei ole muuttunut, vaan valvonta- ja hälytystoiminta toimii samoilla periaatteilla ja järjestelmällä kuin aikaisemminkin, sanoo Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Sauli Kuha.

Vaikka kaikkiin hälytystehtäviin ei mennä paikalle, toimintamalli on edelleen sama.

– Kansalaisen avunpyyntöä ei koskaan jätetä huomioimatta ja jokainen hälytystehtävä hoidetaan, vaikka luokitukset ovat muuttuneet ja resurssit vaikuttavat toimintaan. Poliisille kaikki kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa, Kuha sanoo.

– Kenttäjohtaja käyttää operatiivista arviointia siihen, miten hälytyksessä tilannekohtaisesti toimitaan, eikä se tarkoita, että tehtäviä jätettäisiin hoitamatta. Ne hoidetaan, mutta jossakin tilanteessa voidaan jo hälytyksen antamisen yhteydessä tulla siihen tulokseen, että tilanne on ohi, eikä poliisilla ole paikalla enää mitään tehtävää. Myös aiemmin on toimittu samalla tavalla. Viipymättä hoidettaviin A-tehtäviin tai kiireellisesti hoidettaviin B-luokan tehtäviin pyritään menemään aina paikalle, Kuha korostaa.

Poliisilaitosten määrä Oulun poliisilaitoksen alueella on 15. Henkilökunnan kokonaismäärä Oulun poliisilaitoksen alueella on noin 750. Alueorganisaation muutos viisi vuotta sitten yhdisti Jokilaaksojen, Koillismaan ja Kainuun poliisilaitokset sekä liikkuvan poliisin Oulun yksikön viisi vuotta sitten yhdeksi Oulun poliisilaitokseksi. Yksittäisten poliisiasemien henkilövahvuutta Kuha ei halua avata.

– Eri paikkakuntien poliisiasemat ovat eri kokoisia. Poliisiaseman koko ei riipu pelkästään paikkakunnan koosta, vaan rakenne on muodostunut vuosikymmenien kuluessa. Pohjalla on vanhoja nimismiespiirejä, joista on muodostunut poliisiasemia, jotka nyt muodostavat Oulun poliisilaitoksen.

Kuha sanoo, että koko aluetta käsitellään kokonaisuutena, joka näkyy erityisesti valvonta- ja hälytystoiminnassa, jota hoidetaan kenttäjohtoalueittain.

– Koko Jokilaaksojen alue on yksi kenttäjohtoalue, ja sillä alueella on monta poliisiasemaa. Partiota ei ole sidottu minkään poliisiaseman alle, vaan työvuorossa olevat poliisit toimivat koko alueella.

Resurssien väheneminen on muuttanut palvelupäivystyksen saatavuutta. Niiden aukioloaikoja on supistettu, eikä poliisiasemien ovet ole enää auki viikon jokaisena päivänä.

– Palvelupäivystykselle on paikkakunnittain määritelty tietyt ajat, jolloin kansalaiset saavat poliisilta henkilökohtaista palvelua. Silloin voi mennä paikan päälle tekemään rikosilmoituksen tai hoitamaan muita asioita. Lupapalveluille on olemassa eri aukioloajat.

Kuha korostaa, että vaikka palvelupäivystys on kiinni, se ei tarkoita, että paikkakunnilla ei ole poliiseja.

– Paikkakunnilla on silloinkin rikostutkijoita ja kentän hälytyspartioita, mutta he ovat sitoutuneet muihin tehtäviin. Kun palvelupäivystys esimerkiksi Kalajoella on rajattu yhteen päivään, resursseja vapautuu kenttätyöhön muina päivinä.

Kuha muistuttaa, että kalajokisille Ylivieskan poliisiasema on myös lähellä.

– Siellä palvelupäivystys on auki eri päivinä ja kalajokiset voivat hoitaa asioita myös siellä. Sähköinen palvelu myös on hyvä keino hoitaa asioita poliisin kanssa ajasta riippumatta.