sunnuntai 31.5.2020 | 21:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Keskuspuhdistamon kautta kulkee päivittäin yli 5 000 kuutiota jätevettä – Lue miten puhdistamo toimii

Sari Passoja-Verronen
Ke 9.10.2019 klo 15:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Onhan näissä vesissä melkoinen ero, toteavat Kalajoen keskuspuhdistamon hoitaja Petri Lamminaho ja jätevedenpuhdistamon hoitaja Tuomas Ojala verratessaan astioissa olevaa jätevettä ja puhdistettua vettä. Toisessa astiassa vesi on tumman ruskeaa ja toisessa lähes kirkasta.

Vajaa vuosi sitten käyttöönotetun Kalajoen keskuspuhdistamon kautta kulkee päivittäin reilut 5000 kuutiota jätevettä, kapasiteettia laitoksella on 14 000 kuutioon asti.

– Hyvin tämä on riittänyt ja onhan meillä tasausaltaita Sievissä, Ylivieskassa, Alavieskassa ja Haapajärvellä, toteaa Lamminaho,

Tasausaltaat tasaavat vuorokauden sisäisiä jätevesimäärien vaihteluja ja voivat häiriön sattuessa toimia myös vara-altaina.

Keskuspuhdistamossa puhdistetaan tässä vaiheessa Kalajoen lisäksi Ylivieskan Alavieskan ja Sievin jätevedet. Toisessa vaiheessa 2020-luvulla puhdistamolle johdetaan myös Haapajärven ja Nivalan sekä Himangan jätevedet. Sitä varten puhdistamon alueelle tullaan rakentamaan lisää altaita.

Jätevedet tulevat puhdistamolle siirtoviemäreitä myöten. Lisäksi sinne vastaanotetaan asuntojen jätevesistä peräisin olevia sako- ja umpikaivolietteitä.

– Mutta ne ovat aivan pieni murto-osa vain, Lamminaho sanoo.

Vesikolmio Oy:n omistama puhdistamo on nykyaikainen rinnakkainsaostuslaitos ja toimii pitkälti automatisoituna. Henkilökuntaa siellä on ainoastaan kolme, puhdistamon hoitajien lisäksi työnjohtajana toimii Pauli Hietala.

– Vesikolmio on nyt paikallinen yritys, sillä se muutti vuoden alussa kotipaikkansa Nivalasta Kalajoelle. Muutos oli luonnollinen, nyt kun tämä kuntien yhteinen keskuspuhdistamokin on Kalajoella, Hietala sanoo.

Puhdistamon alueella on neljä eri rakennusta. A rakennuksessa sijaitsevat toimisto, valvomo ja sosiaaliset tilat.

– Pystymme seuraamaan täältä koko laitoksen alueen, esittelee Lamminaho valvomon valtaisia monitoreja.

Työntekijät eivät kuitenkaan koko päivää istu monitorien ääressä, vaan heidän päiväänsä kuuluu myös muun muassa siirtolinjoilla käyntejä ja puhdistusprosessin hoitoa ja kunnossapitoa.

Mahdolliset toimintahäiriöt huomataan keskuspuhdistamolla nopeasti tehokkaan automaattisen valvonnan ansiosta.

– Jos esimerkiksi siirtoviemäriin kaivetaan vahingossa reikä, voimme etäsulkea linjan ja lähteä heti korjaamaan vauriota. Näin mitään ympäristövahinkoa ei voi sattua. Muutamia tällaisia tapauksia onkin vuoden aikana ollut, Pauli Hietala kertoo.

B rakennuksessa jätevedestä erotetaan välppäämällä irtoroskat ja erotetaan hiekka.

– Ihmiset vetävät viemäristä alas edelleen paljon sellaista tavaraa, joka ei sinne kuulu. Muun muassa pumpulipuikot ja kondomit jäävät sitten tänne, Lamminaho kertoo ja avaa tulovälpän sihdin.

C rakennus on edellisiä isompi ja siellä tapahtuu jäteveden kemiallinen ja biologinen puhdistus. Siinä jäteveteen lisätään ferrosulfaattia, joka saostaa vedessä olevan fosforin, joka painuu saostusaltaan pohjalle osaksi lietettä. Sieltä liete kerätään jatkokäsittelyyn.

Biologisessa puhdistuksessa jäteveteen lisätään ilmaa, jolloin bakteerit alkavat kasvaa ja lisääntyä.

Viimeisessä rakennuksessa vesi ohjataan jälkiselkeytykseen, jonka jälkeen se on tarpeeksi puhdasta päästettäväksi mereen.

Purkuputki keskuspuhdistamolta mereen sijaitsee Kalajokisuun pohjoispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä rannasta 5 metrin syvyydessä.

– Vesi on mennyt sinne omalla paineellaan, mutta olemme huomanneet kovan tuulen ja talvella jäiden hidastavan valumista. Siksi olemme parhaillaan rakentamassa puhdistamolle purkupumppaamoa, joka vauhdittaa veden kulkemista. Se valmistuu talveksi, Lamminaho toteaa.

Jätevesien puhdistusvaatimukset ovat vuosikymmenten kuluessa kiristyneet ja tullevat tulevaisuudessa myös kiristymään. Nykyaikaisen keskuspuhdistamon onkin helpompi saavuttaa nämä kiristyvät vaatimukset, sillä sen laitteet seuraavat koko ajan lupaehtojen toteutumista.

Aikaisemmin puhdistetut jätevedet ohjattiin eri puhdistamoilta Kalajokeen. Nyt kun vedet menevät mereen, myös ympäristöä voidaan suojella tehokkaammin turhalta kuormitukselta.

– Joen vedenlaadussa sitä ei vielä yhden toimintavuoden jälkeen huomaa, mutta sanotaan viiden vuoden jälkeen tilanne voi olla jo parempi, arvelee Lamminaho.

Energiatehokkaaksi puhdistamoa voi sanoa hyvällä syyllä, sillä sen lämmittämisessä hyödynnetään jätevedestä kerättävää lämpöä. Kiertotaloutta edistää puhdistamolla syntyvän jätteen käyttäminen biokaasulaitoksessa.

– Meillä on lupa myös pihalla olevalle kompostialtaalle, mutta hajuhaittojen takia emme ole vielä ottaneet sitä käyttöön. Siksi jäte kuljetetaan täältä biokaasulaitokseen, Lamminaho selittää.

Välppäys

Kunnallinen viemäriverkko laajenee

Sari Passoja-Verronen

Kalajoki

Kalajoen kunnallista viemäriverkkoa ollaan laajentamassa. Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle alustavan rakentamisaikataulun hyväksymistä. Pitkäsenkylälle viemäröinti laajenisi vuodesta 2020 alkaen, Suvannonrannalle 2021, Raution kaupunginmäelle 2023. Laajennukset toteutetaan nykyistä viemäriverkon runkoa laajentamalla.

Yhdyskuntatekniikan insinööri Annukka Takalo kertoo, että viemärilinjaa rakennetaan määrärahojen puitteissa.

– Joen pohjapuolella Suvannonrannasta eteenpäin ei laajentumisvuotta ole vielä arvioitu. Eteläpuolelle Vesikolmion siirtoviemärilinja rakentui jo vuonna 2009.

Takalon mukaan Rahjaan viemäröintiä voidaan ryhtyä suunnittelemaan Himanka-Kalajoki siirtoviemärin rakentumisen jälkeen, arviolta vuonna 2025.

Kiinteistöillä on velvollisuus liittyä kunnalliseen viemäriin, jos ne ovat sen toiminta-alueella. Nyt laajentuvalle alueelle liittymistaksaa ei ole vielä vahvistettu kaupunginvaltuustossa.

#