sunnuntai 31.5.2020 | 22:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Nuorisotyöttömyys leimaa Pohjois-Pohjanmaata – Koulutusta kehittämällä ja yrityksiä kuuntelemalla saadaan apua tilanteeseen, uskovat Kalajoelle työllisyysfoorumiin kokoontuneet asiantuntijat

Markus Kärkinen
Ma 7.10.2019 klo 18:43 | päivitetty ma 22:07

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Vaikka Pohjois-Pohjanmaan työttömyysluvut ovat laskeneet tasaisesti, on työttömyysprosentti yhä maan keskiarvoa korkeampi. Samaan aikaan joillain aloilla kärsitään jopa kasvun estävästä työvoimapulasta. Lisäksi nuorisotyöllisyys on vertailumaakuntia heikompi.

Ainakin nämä asiat nousivat esiin Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja TE-toimiston järjestämässä Työllisyysforum-tapahtumassa, joka keräsi Kalajoelle joukon alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijoita.

– Etenkin ICT-alalla ja rakennusalalla kärsitään työvoimapulasta tällä hetkellä, maakunnan eteläosissa korostuvat metalliteollisuus, täällä Kalajoella taas matkailu- ja ravintola-ala. Kansantalouden kannalta työttömyys on maakunnassa liian korkea, mutta samalla meillä on merkittävä työvoimapula, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen johtaja Petri Keränen summaa maakunnan tilannetta.

– Meillä on hyvin paljon nuorta väestöä ja olemme koulutusmaakunta. Yksi haaste meillä on se, että täältä puuttuu niin sanottuja sisääntuloammatteja, eli palvelualan matalan kynnyksen tehtäviä. Lisäksi monissa muissa maakunnissa työmatkaliikenteeseen on paremmat mahdollisuudet, täällä etäisyydet ovat pitkiä, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki puolestaan analysoi.

Kuten muissakin maakunnissa, myös Pohjois-Pohjanmaan sisällä on suuria kuntien välisiä eroja. Nuorisotyöttömyys korostuu maakuntakeskus Oulussa, ja etenkin syrjäseuduilla yrityksillä on vaikeuksia löytää työvoimaa.

– Meillä on käsillä täysin uuden tyyppinen tilanne, syrjäseuduilla ei ole enää kohta väkeä tekemään niitä töitä. Nuoriso keskittyy koulutuspaikkakunnille, eikä palaa pienemmille paikkakunnille. Voi sanoa, että koulutuksen keskittämispolitiikka on mennyt liian pitkälle, maakuntajohtaja Pauli Harju lataa.

Ongelmien lisäksi pohdittiin myös ratkaisuja. Yhdeksi ratkaisuksi työvoiman ja -paikkojen kohtaanto-ongelmaan nähdään koulutuksen parantaminen. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi alan vaihtamisen pitäisi olla nykyistä sujuvampaa.

– Koulutusjärjestelmän pitää pystyä tarjoamaan entistä joustavammin erilaisille ihmisille palveluita, ei niin että kaikki esimerkiksi tapahtuu vain tietyssä yksikössä. Toisaalta myös perusopetukseen pitää panostaa ja siihen, että kaikille nuorille tulee se toisen asteen tutkinto. Sen puuttuminen heikentää työllistymistä selvästi, opetusneuvos Tiina Polo opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi.

Keränen taas sanoo, että yrityksiä pitäisi kuunnella paremmin siinä, mille aloille ihmisiä on tarpeen kouluttaa. Samalla hän huomauttaa, että työllisyystavoitteiden täyttyminen vaatii panostamista myös yrittämisen edellytyksiin.

– Alueemme kannalta olennaista on saada uusia yrityksiä ja sen kautta työpaikkoja ja vetovoimaa. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen on avainasia. Täällä ei ole kovinkaan paljoa isoja yrityksiä, ja niiden investoinnit lähinnä vähentävät työpaikkoja automaation myötä, Keränen sanoo.

Toisaalta hän toteaa, että työnantajien kannattaisi varautua nykyistä paremmin työvoimatarpeisiinsa.

– Rekrytointien pitkäjänteisyyttä pitäisi parantaa, yritykset kun tulevat usein kyselemään työntekijöitä sillä mielin, että osaajia pitäisi saada heti.

Vaikka kohtaanto-ongelmaan löydettäisiinkin maakunnan sisällä ratkaisuja, ovat asiantuntijat varsin yksimielisiä siitä, että työvoiman saatavuuden parantaminen vaatisi myös muuttoliikettä, joko muualta Suomesta tai ulkomailta.

– Eikä kyse ole siitä, että poljettaisiin työehtoja halvan työvoiman saamiseksi, vaan mahdollistetaan yritysten kasvu, kun työvoimaa ei muuten saada riittävästi, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari lisää.

#