torstai 22.10.2020 | 06:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Leijonat valloittavat Kalajoen – Lions-liiton vuosikokouksen teema on Puhdas meri – Puhdas maa

Tuovi Pulkkanen
Ti 4.6.2019 klo 12:59

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Suomen Lions-liitto ry kokoontuu kesäkuun alussa 66. vuosikokoukseen Kalajoelle Event Park Arenalle. 1 300 leijonaa viettää Kalajoella viikonlopun Leijona-vuoden päätapahtumassa, jossa tehdään koko Suomen Lionstoimintaa koskevat päätökset. Vuosikokous on kuukautta ennen maailmankokousta.

Kalajoki on pienimpiä paikkakunta, jossa Lions-vuosikokous on koskaan järjestetty ja kokousjärjestelyt ovat olleet iso ponnistus kolmelle järjestävälle klubille.

– Yleensä vuosikokousta järjestää noin 20 klubia, nyt me olemme pienellä joukolla nostamassa pystyyn isoa tapahtumaa. Meillä on mukana muita piirin Leijonia, mutta päävastuun kantavat LC Kalajoki/Kallattaret, LC Kalajoki ja LC Himanka. Isoimmat asiat on tehty ja nyt juostaan kokoon pieniä asioita, joita tulee aina eteen viime metreillä, päätoimikunnan varapuheenjohtaja Helena Hentunen sanoo.

Järjestelytiimin vastaava Heidi Pasanen kertoo, että hakemukset tapahtuman saamiseksi Kalajoelle on tehty vuoden 2015 marraskuussa.

– Vuoden 2016 vuosikokouksessa Turussa meidät valittiin tämän vuoden kokouksen järjestäjäksi. Organisaatiota on rakennettu siitä asti. 30 hengen ydinjoukko on vienyt järjestelyjä eteenpäin ja tapahtuman aikana talkoolaisia on mukana noin 200. Suurin osa talkoolaista tulee lähiklubeista, mutta mukana on myös ulkopuolisia.

Vuosikokouksen yhteyteen on järjestetty myös yleisölle avoimia tapahtumia. Leijonatoiminta vastaa ajan haasteisiin juuri nyt ympäristöteemalla.

– Tavoitteena isossa hankkeessamme puhtaan veden puolesta on kehittää Leijona-toimintaa, joka edistää ympäristönsuojelua lisäämällä konkreettisia toimia puhtaan veden puolesta ympäri Suomen, Hentunen avaa luontohanketta.

Kokouksen avauspäivänä Ostoskylä Raitissa esitellään Lions-toimintaa ja annetaan tietoa diabeteksen ehkäisystä, mikä on ollut Leijonille tärkeä asia jo useamman vuoden ajan. Lisäksi esillä on useita ympäristötoimijoita.

– Ympäristöjärjestöt tuovat esille ympäristöasiaa ja vesien suojelua. Palkitsemme myös aktiivisimman ja arvalla valitun koululuokan, jotka olivat mukana Kalajoen siivouspäivässä toukokuun alussa, Hentunen kertoo.

– Siivouspäivään haastettiin mukaan muitakin toimijoita ja kouluikäisiä oli mukana lukioikäisiin asti. Yhteiseen teemapäivään osallistui lukuisia yrityksiä ja kyläyhdistyksiä. Kokouksemme teema sopi hyvin siivouspäivän järjestämiseen, ohjelmista vastaava Jaana Siermala jatkaa.

Lauantaina Hilmantorilla järjestetään yhteistyössä Kalajoki Akatemian ja Kalajoen Matkailuyhdistyksen kanssa Skeba-festarit.

– Saimme merkittävän rahasumman Leijonien Punainen Sulka-toiminnasta. Niitä rahoja käytetään nuorille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Tapahtumassa esiintyy kolme paikallista bändiä, räppäreitä ja päätähtenä Jannika B. Nuorisolle on järjestetty bussikuljetukset Raahesta, Kokkolasta ja Haapajärvi-Nivala-Ylivieskasta. Päihteettömään tapahtumaan on kaikille ilmainen pääsy, Hentunen ja Pasanen kertovat.

Leijonat huomioivat aina myös puolisot, ja heille on järjestetty viikonlopun aikana omaa ohjelmaa muun muassa vierailuiden merkeissä.

– Perjantaina Leijonat ja puolisot kisaavat golfkentällä. Kalajoki ja sen ympäristö tarjoaa hyvät puitteet viihtymiseen.

Leijonatoiminta kohtaa tänä päivänä samoja haasteita kuin kaikki muukin yhdistystoiminta.

– Väki vanhenee ja nuorempi väki ei enää halua sitoutua pysyvyyttä ja aikaa vaativaan toimintaan. Olemme kampanjoineet toimintaan liittymisen puolesta ja pyrimme siihen, että jokainen klubi saisi uusia jäseniä. Ikärakenteemme on kuitenkin paikkakuntakohtaisesti vaihdellen laaja ja mukana on myös nuoria. Kokkola-Kälviä -alueelle on juuri perustettu uusi Leoklubi, joka on tarkoitettu 12-30-vuotiaille, Hentunen kertoo.

Leijonatoimintaan sitoudutaan, mutta se myös antaa paljon. Kymmenien vuosien kokemuksella Hentunen, Siermala ja Pasanen sanovat, että ilman Leijonia he eivät olisi päässeet mukaan niin monipuoliseen toimintaan.

Hentunen korostaa, että ystäväpiiri, joka toiminnassa on muodostunut, on todella laaja verkosto ihmisiä, joita muuten ei olisi koskaan päässyt tuntemaan.

– Aktiviteetit, joita meillä on ollut, ovat mieleenpainuvia. Itselleni viime vuosina tärkeimmäksi on noussut diakoniatyön kanssa yhteisesti järjestetty joululahjakassien keräys vähävaraisille perheille. Se on todella palkitsevaa ja antaa valtavasti hyvää mieltä myös itselle. Auttamisemme on suoraa ja näemme mihin apu menee, Siermala kertoo.

– Välitämme apua katastrofialueille tulvan tai maanjäristyksen sattuessa. Omilla paikkakunnillamme järjestämme jatkuvasti tempauksia ja keräämme lahjoituksia. Teemme yhteistyötä diakoniatyön ja sosiaalitoimen kanssa. Meille tulee paljon hakemuksia erilaisista kohteista, joihin tarvitaan jonkinlaista apua. Tarpeet ovat useimmiten yleishyödyllisiä ja liittyvät useimmiten lapsiin tai vanhuksiin, Pasanen avaa toimintaa.

Klubien erilaisuus ja yhteistyö eri-ikäisten ihmisten kanssa on voimavara. Vuosikokouksen järjestäviin klubeihin kuuluvat Hentunen ja Siermala kuuluvat Kalajoen Kallattariin, joka on naisklubi. LC Kalajoki on miesklubi ja LC Himanka, johon Pasanen kuuluu, on yhteisklubi, jossa on miehiä ja naisia ja se on ikärakenteeltaan nuori.

– Edustamme kaikkia klubimuotoja ja se tuo tekemiseen valtavasti sisältöä. Teemme asioita yhdessä, opimme uutta ja opimme asioita myös toisiltamme. Yhdessä saamme aikaan merkittäviä asioita.

Lionstoiminta

Lionstoiminta on lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden lionsklubien kanssa kotimaassa ja koko maailmassa. Vapaaehtoistyön lisäksi lionsklubit kehittävät jäseniään tarjoamalla jäsenilleen koulutusta ja verkostoitumisen mahdollisuuksia muihin klubeihin niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa 902 ja maailmassa 48 240 lionsklubia.

Suomen lionsklubit avustavat palvelullaan ja rahalahjoituksillaan kotimaansa ja maailman apua tarvitsevia arviolta 4-5 miljoonalla eurolla vuodessa. Maailmassa klubit tekevät arviolta 100 miljoona tuntia vapaaehtoistyötä ja lahjoittavat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2018 lionsjärjestössä on 1 453 294 jäsentä 210 maassa. Lionsklubeja on 48 240.

Suomi kuuluu maailman aktiivisimpiin lionsmaihin. Vuonna 2018 Suomessa oli lionsklubeja 902 ja niissä jäseniä 22 120. Suomi on maailman 13. ja Euroopan neljänneksi suurin jäsenmaa.

#