perjantai 10.7.2020 | 02:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Muu

Luonnossa: Koskikaralla kevättä rinnassa

Jarmo Vacklin
Ke 27.3.2019 klo 10:03

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Vaikka koskikara pesii eteläisintä Suomea myöten, se on yksi Suomen harvinaisimpia pesimälintuja. Vuosikymmenien ajan lintujen pesiväksi määräksi on arvioitu reilusti alle tuhat. Ruotsissa lukumäärä on varmaankin jo kymmeniätuhansia koskikaroja.

Eteläisen Suomen pesimäpaikat ovat usein helppo löytää. Pesät ovat siltojen alla, patorakenteissa ja muissa ihmisen tekemissä rakenteissa. Yleensä pesät on sijoitettu niin vaikeisiin paikkoihin, etteivät minkit ja muut pedot niihin pääse, ihmisestä puhumattakaan. Talvehtivia karoja ei ole myöskään vaikea saada pönttöön pesimään, kunhan se on virtaavan veden äärellä ja mielellään talvehtimispaikan lähellä.

Huhtikuussa koskikarat visertävät pesäjoen penkalla iloista soidinlauluaan. Ne niiailevat kivellä ja välillä ajavat rintaa röyhistellen vieraat koiraat pois reviiriltään.

Ilmaston lämpeneminen ei ole vielä juuri vaikuttanut koskikarojen ja sen ravintohyönteisten elämään. Käykö sille kuten monelle muulle pohjoisen lajille, jotka ovat joutuneet siirtymään hiljalleen pohjoisemmaksi? Muun muassa järripeippo, tämä Lapin yleisin lintu, on harvinaistunut suuresti ja paikoin hävinnyt kokonaan.

Saamelaisilla on ollut uskomus, että koskikara on onnea tuova lintu. Toivottavasti myös koskikaroja onnistaa ja ne pysyvät jatkossakin Suomen pesimälinnustossa.

#