keskiviikko 1.4.2020 | 17:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Muu

Menopeli: Luottohevonen Tähti

Markus Kärkinen
Su 3.2.2019 klo 00:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Merenrannan ratsutilan eläimiin kuuluva suomenhevonen tottelee nimeä Tähti Tuiska, tuttavallisemmin pelkkä Tähti. Yrittäjä Outi Talven mukaan Tähden pitäisi olla sopiva koeajettava ensimmäistä kertaa koskaan hevosen selkään nousevalle toimittajalle. Parikymmenvuotiaalla hevosella luulisi ainakin olevan kokemusta monenlaisista ratsastajista.

– Tämä on varsinainen luottohevonen, tällä käydään paitsi maastossa, harrastetaan myös koulu- ja esteratsastusta, ja kilpaillaankin vielä toisinaan, Talvi kertoo.

Noin 600-kiloisen hevosen säkäkorkeus on kunnioitettavat 161 senttiä, ja selkään noustessa on syytä ottaa jakkara avuksi. Talven ohjeilla asetan jalkani jalustimeen ja nousen satulaan. Ensivaikutelmana satula tuntuu olevan yllättävän korkealla, täältä ei tee mieli pudota.

Aluksi Talvi taluttaa Tähteä, mutta pian pääsen kokeilemaan käyntiä itsekseni. Muutaman maneesikierroksen jälkeen pääsen kokeilemaan etenemistä ravissakin. Pelko putoamisesta on turhaa. Vaikka hevosen selässä onkin syytä olla hereillä, onnistuu tasapainottelu korkeuksissa varsin helposti tukevan satulan ja jalustimien ansiosta.

Hevosen käyttöliittymä on perusperiaatteiltaan varsin selkeä. Vauhtia saa lisää pohkeilla tasaisesti puristamalla tai hellästi napauttamalla. Suuntaa saa vaihdettua yhtenäisen nahkalenkin muodostamilla ohjilla käännöksen suuntaan vetämällä, kokonaan eläin pysähtyy kummankin ohjan yhtäaikaisella vedolla.

Kierrän maneesia ja annan hevoselle uusia käskyjä. Tähti tuntuu tottelevan alati nöyremmin, ja samalla oma tunteeni hevosen hallinnasta kasvaa. Voimaa komennoissa ei tarvitse juuri käyttää, mutta hevonen selvästi aistii ratsastajansa määrätietoisuuden asteen.

Kiertelen esteitä ja välillä ravaan maneesia ympäri. Etenkin ravaaminen käy melkoisesta alavartalotreenistä, lantio kiertää puolelta toiselle hevosen liikkeiden mukaan, ja ylös-alas-hyppivässä laukassa painoa on syytä varata jalustimilla lepääville jaloillekin.

Aikani kierreltyäni Tähti saa ilmeisesti tarpeekseen ravaamisesta ja tyytyy rauhalliseen käyntiin. Liu’un pois hevosen selästä ja Talvi ottaa jälleen ohjat. Taputan Tähteä vielä kaulalle hyvästä suorituksesta ja olen iloinen uudesta kokemuksesta: hevonen vaikuttaa hauskalta menopeliltä, ja vaikka sainkin Tähden toimimaan ohjastukseni mukaisesti, sen käsittelyssä riittäisi oppimista varmasti vuosikausiksi.

Menopeli-juttusarjassa toimittaja testaa erilaisia talvisia menopelejä. Vinkkaa koeajattavista menopeleistä toimitukseen toimitus@kalajokiseutu.fi

#