tiistai 11.8.2020 | 15:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lavarunouden kuningatar – Venla Moisala heiluttelee ennakkoluuloja runokeikoillaan, joilta lähdetään yhtä lailla nauraen ja kyynelsilmin

Hanna Parhaniemi
Ke 9.1.2019 klo 21:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Venla Moisala istuu vanhan Säästöpankin talossa yhdessä hänen vanhoista huoneistaan. Tapetit ovat viininpunaiset ja katto on korkea. Venlan lapsuudessa huoneen seinillä oli kuvia amerikanraudoista ja harrikoista Spice Girlsin julisteiden rinnalla.

– Rakastin Elvistä. Juon nytkin kahvini yleensä Elvis-kupista, Venla kertoo.

Kirjahyllystä hän valitsi mieluiten Eino Leinon runot. Nyt Venla on itse runoilija – Tampereen lavarunouden kuningatar, kuten hänen yksi ystävänsä totesi.

Venla on pienestä pitäen paitsi runoillut, myös piirtänyt, maalannut, laulanut ja näytellyt. Taiteellisuus on perua sekä arkkitehti-isän että äidin puolelta, joten ei ole ihme, että Venlalla riittää osaamista usealla taiteenalalla.

Venla alkoi kirjoittaa runoja uudestaan vuonna 2015 useamman vuoden tauon jälkeen. Hänen silmät kipinöivät, kun hän puhuu runoudesta. Sellaiselta hän vaikuttaa muutenkin, kipinöivältä, mutta vain hyvällä tavalla. Venla pulppuaa iloa ja tunnetta. Perinteisenä runonlausujana hän ei kuitenkaan itseään pidä, vaan pikemminkin esiintyvänä sanataiteilijana.

– Esitykseni on kuin menisi jonkun bändin keikalle tai katsomaan teatteria, musiikkia esityksiinsä yhdistävä Venla vertaa.

Hän alkoi saada omiin runoihinsa liittyviä esiintymiskeikkoja vuonna 2017 voitettuaan ensin hopeaa lavarunouden SM-kilpailussa ja edustettuaan vielä samana vuonna Suomea Poetry Slamin EM-kilpailuissa Brysselissä. Tällä hetkellä Venla tekee runokeikkaa usealla eri kokoonpanolla ja erilaisilla esityksillä ulkomaita myöten. Venla myös ohjaa ja dramatisoi omat esityksensä.

Venla kertoo tekevänsä yhtä lailla herkkiä ja romanttisia runoja kuin humoristisia ja ronskeja, jopa härskejäkin. Suurin osa runoista on riimirunoja, mikä saattaa olla peruja lapsuuden Eino Leino -fanituksesta.

– Joku sanoi minulle joskus, että et tule menestymään riimirunoilla. Ajattelin, että ihan sama, teen niitä kuitenkin – ja ihmiset ovat tykänneet.

Parasta on, kun Venla kuulee heilutelleensa ennakkoluuloja.

– Jos joku tulee vaikka keikan jälkeen sanomaan, että hänet oli raahattu suunnilleen puoliväkisin sinne, mutta että tämähän olikin helvetin hyvä.

Yhtä hyvältä tuntuu, kun tullaan kyynelsilmin kertomaan, miten samaistuttavia Venlan runot ovat olleet.

Runoilija on lavalla ihan eri tavalla auki, omana itsenään, eikä saa suojaa roolihahmosta, vaikka hyödyntäisikin teatteria esityksissään, kuten Venla.

– Moni ammattinäyttelijä on sanonut minulle, ettei ikinä uskaltaisi esittää omia runojaan julkisesti ilman roolihahmoa, hän toteaa.

Mutta Venla uskaltaa.

– Pakkohan se on tehdä sitä, mitä haluaa, kun kysyntääkin on.

Venla on kiitollinen, että saa levittää runouden ilosanomaa. Hän on vetänyt jo lähes neljän vuoden ajan Venlan runoiltoja eri kuppiloissa. Joulukuussa hän alkoi järjestää nuorille open mic -klubi-iltoja, että nuoret saisivat äänensä kuuluviin.

Nuoret ovat olleet aina lähellä Venlan sydäntä. Hän opiskeli pitkänä sivuaineena nuorisotyötä ja -tutkimusta. Jossain vaiheessa hän ehti olla opetusministeriön nuorisoyksikössä töissä. Tämän lisäksi hän toimi aikoinaan lasten- ja nuorten kädentaitoleireillä ohjaajana kymmenen vuotta vapaaehtoisena.

Venlasta piti alunperin tulla opettaja, tarkemmin kuvaamataidon opettaja. Kun hän sai yläkoulun jälkeen kuulla päässeensä sisään sekä silloin Suomen suosituimman lukion titteliä kantaneeseen Kallion ilmaisutaidon lukioon että Torkkelin kuvaamataidon lukioon, oli aika tehdä ratkaisu. Esittävä taide vei mennessään, sillä se oli haaste. Kuvaamataito kun oli aina tuntunut niin omalta, helpolta.

Nyt suunnitelmissa on muun muassa aloittaa runomusiikkiklubit Helsingissä yhdessä ammattimuusikoiden, Masi Hukarin ja Sami Lehtisen, kanssa.

– On ihanaa, kun esityksissä on musiikkia mukana. Silloin kuulija ehtii välillä sulatella tekstiä. Runoissa ei saa olla liian hätäinen, Venla pohtii.

On tärkeää olla sisällä runoissa, eikä vain puhua sanoja halki. Venla opettelee runonsa aina ulkoa ja treenaa niitä kovasti. Osa runoihin nitoutuvasta elekielestä on painunut lihasmuistiin. Hän ei voisi kuvitellakaan seisovansa lavalla lunttilappu kourassa, vaan hän haluaa pitää kädet vapaina ja elää runot koko kehollaan. Tästä runojen juurevuuden etsinnästä löytyy osaltaan syy myös siihen, miksi Venla aloitti omat runoiltansa. Useat runotapahtumat, joissa hän oli käynyt, olivat pönöttäviä, arvostelevia, tylsiä ja vaikeasti lähestyttäviä.

– Siellä oltiin muka niin taiteilijoita. Koko hommasta oli kadonnut ilo ja idea siitä, mitä runous oikeasti on. Runous ei voi perustua oman itsetunnon pönkitykseen. Jokainen on oman elämänsä runoilija. Runous on elämää ja jokaisen perusoikeus.

Venla löysi joululomalla alakoulussa kirjoittamiaan runoja. Hän tunnisti niistä itsensä.

– Ihan samanlaista pölijäilyä ja yltiöromantiikkaa silloinkin, Venla nauraa.

Hän muistelee alkaneensa lukea joskus viisivuotiaana.

– Luit ensimmäisen kerran kolmevuotiaana, äiti Sirkku Moisala huikkaa ja kertoo Venlan lukeneen autosta minkä nimisiä kauppoja ikkunasta näkyi.

Venlaa naurattaa.

– Hän on ollut hirveän verbaalinen nuoresta asti, Sirkku jatkaa.

Sitä ei ole vaikeaa uskoa. Kun Venla lausuu runon, se imaisee mukaansa. Sanat tuntuvat ja vievät aivan omiin sfääreihinsä, vaikkei olisi niin kiinnostunut runoudesta.

Venla on onnistunut säväyttämään sanoillaan jopa nyttemmin edesmennyttä runoilija Tommy Tabermannia. Venlalla tuli lukioaikoina mahdollisuus esittää hänelle oma runonsa kirjan ja ruusun päivänä kirjakaupassa, missä Jari Tervo haastatteli runoilijoita ja kirjailijoita.

– Sain Tommylta poskisuudelmat. Olihan se hienoa, kun oli ihaillut Tommya ja hänen runojaan jo pitkään, Venla huokaa.

Moni on kysynyt, miksi Venla ei hakeutunut opiskelemaan näyttelijäksi. Hän aloitti näyttelemisen aikoinaan jo Kalajoella Raimo Hentusen ilmaisutaidonkerhossa ja oli teininä esimerkiksi Jukujukumaan kesäteatterissa Juku-hylkeenä. Myöhemmin Venla on näytellyt muun muassa Tampereen Ylioppilasteatterilla sekä muissa harrastajateatteriryhmissä Espoossa ja Tampereella.

Venla on työskennellyt myös ammattiteattereissa jo kymmenisen vuotta, mutta enimmäkseen hallinnon ja tuotannon puolella. Näyttelemisen sijaan hän päätyi opiskelemaan teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistoon. Tällä hetkellä hän opiskelee kulttuuripolitiikkaa töiden ohessa. Hän on viransijaisena Tampereen kaupungin kulttuuripalveluilla koordinaattorina, mikä on Venlalle ideaali työpaikka, sillä hän pääsee tekemään omien sanojensa mukaan paljon hyvää. Hän vastaa esimerkiksi yleisistä kulttuuritapahtumista sekä Kulttuuritalo Laikun kehittämisestä.

Kaiken mahdollisen ohessa Venla tekee myös ensimmäistä runokirjaansa. Sen piti ilmestyä jo aiemmin, mutta Venla ei halunnut tehdä sellaista kuin kustantaja halusi.

– Pidän mieluummin kiinni visiostani. Haluan tehdä kirjan ajan kanssa. Sitten siitä on enemmän iloa lukijoillekin, hän toteaa.

Venla paitsi kirjoittaa kirjan runot, hän myös kuvittaa sitä. Työtä siis riittää, mutta hän yrittää saada kirjan ulos kuluvan vuoden aikana.

– Moni on sitä mieltä, ettei ole runoilija, ellei ole julkaissut runojaan. Olen lähtenyt liikkeelle eri suunnasta. Kyllä muusikkokin on muusikko, vaikkei olisi levyttänyt, Venla napauttaa.

Sinkkuus, kaipaus ja onneton rakkaus ovat kuultaneet läpi Venlan runoista viimeisen kahden vuoden aikana.

– Onhan tämä sen suhteen hedelmällistä aikaa, vaikka ärsyttääkin olla sinkkuna, Venla toteaa.

Kun hän osti Tampereelta kaksion, hän ajatteli sen olevan sopiva kahden hengen asunnoksi. Venla jakaakin kotinsa tällä hetkellä, mutta ei kumppanin, vaan kämppiksen kanssa. Tammikuun 29. päivä 33 vuotta täyttävä runoilija myöntää, että biologinen kello tikittää.

– Kyllä minä perheestä haaveilen, hän huokaa.

Marraskuun lopulla kotikatsomot saivat seurata televisiosta, pääseekö Venla matkalle mahdollisen treffikumppanin kanssa. Hän nimittäin osallistui Napakymppiin.

– Työkaverit olivat varmaankin kyllästyneet miesjuttuihini. He sanoivat, että nyt on haku päällä ja jos et hae, me ilmoitamme sinut, Venla nauraa.

Kotikatsojasta vaikutti äkkiseltään, että neiti C:n paikalla istunut Venla olisi ollut juuri oikea fiftarihenkiselle herra X:lle.

– Ehkä ulkonäöllisesti, mutta jälkikäteen tuli olo, että ihan hyvä, kun hän ei valinnut minua.

Venla kertoo, että ohjelmaa oli leikattu paljon. Televisiossa ei nähty esimerkiksi sitä, miten hän lausui runon juontaja Janne Katajalle.

– Hauskaa oli. Ohjelma oli hirmu hyvin tuotettu ja hoidettu, Venla kiittelee.

Aika näyttää, milloin hänen runoistaan alkaa kuulua onnellinen rakkaus.

Venla Moisala

Perheeseen kuuluvat äiti, veli ja veljentyttö, joka on Venlan kummityttö. Hänellä on myös kaksi muuta kummilasta, joista toisen kummeihin kuuluu Venlan lisäksi näyttelijä Heikki Kinnunen.

Syntynyt vuonna 1986, mutta meni kouluun yhtä aikaa vuonna 1985 syntyneiden kanssa.

Runoilija-runonlausuja-juontaja-sanataiteilija. Tekee runokeikkaa ulkomaita myöten.

Laulaa ja soittaa suun lisäksi vähän pianoa ja yrittää opetella myös kitaransoittoa. On säveltänyt muutamia kappaleita runojensa ympärille.

Voitti hopeaa lavarunouden SM-kilpailussa vuonna 2017 ja edusti samana vuonna Suomea Poetry Slamin EM-kisoissa Brysselissä.

Suurimmat tunteet Venla runoilee Oulun ja Kalajoen murteen sekoituksella.

Syntynyt Lahdessa, asunut lapsuutensa Oulussa ja Kalajoella. Mummula Tyngällä.

Oli 1990-luvulla äitinsä eläinkaupassa apulaisena. Tuo aika ja koiralauma kotona tekivät sen, ettei Venlalla ole käynyt mielessäkään hankkia omia lemmikkejä, vaikka eläimistä tykkääkin.

Kun muut kulkivat perinteisillä Plassin markkinoilla metrilakupussien kanssa, Venla oli aina nahkiainen suussa.

Lempipaikkoja Kalajoella kotitalon lisäksi Rahjan pöytäkalliot vanhoine kaiverruksineen. "Ja onhan auringonlasku Hiekkasärkillä ihan mieletön".

Lapsena lempipuuhiin kuului esimerkiksi Rinnetalon hissillä, eli Kalajoen ensimmäisellä hissillä, köröttely.

Nykyään Venla asuu Tampereella.

Ei ole omistanut televisiota moneen vuoteen.

Käyttää siivousbiisinä Meiju Suvaksen Pure mua -kappaletta.

Haaveilee omasta radio-ohjelmasta ja biisien sanoittamisesta.

Löytyy Instagramista nimellä venlasalamoi. Sieltä löytyy esimerkiksi vastine salaiselta ihailijalta saatuun kirjeeseen.

#