Urheilu

Kyöstin perheessä vietetään varsinaista urheilijaelämää – ”Kuskaamme lapsia harjoituksiin niin paljon kuin rahkeet riittävät”

Pahkalassa asuvan Heidi ja Jari Kyöstin perheessä menoa ja meininkiä riittää, sillä heidän lisäksi kaikki kolme lastakin urheilevat. Jari Kyösti sanoo, että heille on aina ollut selvää, että lapsia kuskataan urheiluharrastuksiin niin paljon kuin rahkeet vain riittävät.

– Paljon on vaikuttanut se, että kylällä on hyvät mahdollisuudet liikkumiseen. Koululle jäädytetään aina talkoilla kaukalo ja koulun liikuntasalia saa käyttää vapaasti. Siellä on myös kuntosali, joka on kovassa käytössä, hän luettelee.

Hyvät hiihtoladut löytyvät läheiseltä Pernun kylältä eikä Himangan urheiluhallikaan ole kaukana. Perhe onkin Himangan Urheilijoiden jäsen ja seuran viime vuoden palkitsemistilaisuudessa Kyöstin perhe kahmi melko monta palkintoa.

Maanantai-iltana koko perhe on poikkeuksellisesti kotona. Yleensä Elsalla on silloin juoksutreenit, mutta tällä kertaa hän lepuutti jalkojaan. Ensimmäisenä koulusta kotiin on ennättänyt kohta kymmenen vuotta täyttävä Toivo Kyösti. Hänen lajejaan ovat jalkapallo, säbä, yleisurheilu ja hiihto. Häntä on kysytty myös pelaamaan futsalia. Jalkapalloa poika on pelannut nelisen vuotta Lohtajan Veikkojen joukkueessa.

– Mieluisimpia minulle ovat säbä ja jalkapallo, hän kertoo.

Viimeksi Toivo kilpaili viime lauantaina Sievissä, jossa alkoi hiihdon Keski-Pohjanmaa Cup. Tulevana viikonloppuna on tarkoitus suunnata Nivalaan, mutta se saattaa peruuntua pakkasten takia.

– Toissa vuonna voitin cupin, mutta silloin ei ollut rahapalkintoa. Sain keltaisen liivin ja diplomin. Viime vuonna jäin neljänneksi ja silloin voittopalkintona oli 50 euroa. Joten nyt tavoitteena on taas voitto, hän kertoo talven tavoitteestaan.

Jari Kyösti kertoo treenanneensa Toivon kanssa perinteisen hiihtoa ja nyt poika on oppinut vuorohiihdon. Se on näkynyt heti vauhdissakin.

Koulusta kotiin tulivat myös 15 vuotta täyttävä Eino ja marraskuussa 14 vuotta täyttävä Elsa.

Eino Kyösti on perheen kovin hiihtäjä, ja Himangan Urheilijat palkitsi hänet talvilajien vuoden kehittyneimpänä nuorena urheilijana viime vuonna.

Eino muistelee olleensa ensimmäisen kerran suksilla 2-vuotiaana. Siitä se sitten lähti.

– Kansallisissa kisoissa kilpailin ensimmäisen kerran 9-vuotiaana, mutta kylän omissa kisoissa olen käynyt 3-vuotiaasta lähtien.

Kuluvan talvi on alkanut hänellä kiireisesti. Toivon tapaan Eino oli viime viikonloppuna kilpailemassa Sievissä, jossa hän sivakoi 15 kilometriä perinteisellä ja otti sieltä voiton.

– Oon kilpaillut myös Larsmossa, Pietarsaaressa, Vöyrillä ja Reisjärvellä, selaa hän kalenteriaan.

Eino hiihtää kovassa seurassa, sillä hän kilpailee vuotta vanhempien eli 16-vuotiaiden sarjassa.

– Vuosi tekee tässä vaiheessa paljon, sillä kanssakilpailijat ovat päätä pitempiä. Pitää vain hiihtää kovempaa!

Einon paras saavutus on Koululiikuntaliiton (KLL) SM-kisojen pronssi.

Suurimmat tulevat kilpailut ovat KLL:n SM-kisat Asikkalassa 20.– 22. helmikuuta ja hopeasomman finaalit maaliskuussa. Tavoitteena Einolla on päästä SM-sprinteissä jatkoon ja hiihtää omaan tasoon nähden hyvin ja lujaa.

– Perushiihdolla veikkaan pääseväni top 15 sakkiin, hän heittää.

Koulun ja urheilun yhteensovittaminen onnistuu hyvin, vaikka poissaolotunteja tulee väkisinkin paljon. Jari Kyösti on tyytyväinen, että koulunkäynti on joustavaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että koulussa pärjää luvallisista poissaoloista huolimatta.

Vuosi tekee tässä vaiheessa paljon, sillä kanssakilpailijat ovat päätä pitempiä. Pitää vain hiihtää kovempaa!

Elsa Kyöstin päälajina on jalkapallo, jota hän pelaa sekä K-Pallon että Lohtajan Veikkojen joukkueissa.

Lisäksi hän yleisurheilee, juoksee viestijoukkueessa ja talvisin myös hiihtää.

– Mut hiihto ei ole niin tavoitteellista, enemmänkin talviharrastus, hän huomauttaa.

Tavoitteellista sen sijaan on viestijuoksu, jossa hän on joukkueen mukana valmistautumassa ensimmäisiin SM-kisoihinsa.

Jalkapallon talviliigaa Elsa kävi pelaamassa sunnuntaina Kalajoella. Tällä hetkellä hänen sarjansa eli tytöt 2011–2012 syntyneet johtavat sitä. Edellisenä viikonloppuna hän oli Oulussa yleisurheilukisoissa. Viime viikon keskiviikkona tyttö kävi vielä Kempeleessä jalkapallon Helmariliigan pelissä, josta irtosi jatkopaikka.

– Tulevana lauantaina olisi Vaasassa ne juoksukisat, hän hoksauttaa isälleen.

Huoltajan ja valmentajan hommiin keskittyneelle isälle siis hommia riittää.

Maakuntaviestissä Himangan joukkueessa Elsa on ollut mukana kahtena edellisvuotena ja Einokin kerran. Jari Kyösti arvelee, että molemmat joutuvat hiihtämään myös tänä vuonna, sillä heidän ikäisiään hiihtäjiä on sen verran vähän.

Viimeisenä kotiin tuli äiti Heidi Kyösti, joka myös hiihtää kilpaa. Tosin hän naurahtaa pärjäävänsä paremmin juoksussa. Siitä hänet palkittiin viimeksi viikonloppuna hyvinvointimessujen yhteydessä, jossa Kalajoen Urheiluakatemia muisti viime vuonna SM-tasolla mitalin saavuttaneita urheilijoita.

– Valitettavasti en päässyt sinne paikalle, mutta palkinto tuli Euroopan Masters Maratonista, jossa olin mukana 40-vuotiaiden naisten hopeaa saavuttaneessa joukkueessa.

Heidi on innostunut etenkin pitkistä matkoista ja toteaa, että tykkäisi myös hiihtää maratoneja. Viime vuonna hän oli ensimmäistä kertaa mukana veteraanien SM-hiihdoissa Himangan Urheilijoiden 40-vuotiaiden naisten viestijoukkueessa, joka sijoittui viidenneksi.

– Haaveenani on päästä vielä joskus hiihtämään Lapponiaa, jossa hiihdetään viikon aikana kolme pitkää matkaa, yhteensä parisen sataa kilometriä.

Eino huikkaa heti, että hänkin voisi lähteä mukaan. Sen sijaan Toivoa ja Jaria tuollainen reissu ei kiinnosta, kuten ei Einon ja Heidin treenitkään.

– Kun he hiihtävät niin kauan, monta tuntia. Ei me jakseta odottaa, he naureskelevat.